Astma talvella – kylmä ilma ärsyttää hengitysteitä

Hengitystiesairauksien, kuten astman, oireilu liitetään usein siitepölyaikaan. Monet luulevatkin, että talvi on hengitystiesairauksista kärsiville virkistävää ja rentouttavaa aikaa. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kroonisista hengitystiesairauksista kärsivät käyvät syksyisin ja talvisin huomattavasti useammin lääkärin vastaanotolla kuin kesäisin. Lääkärikäyntien määrä saattaa nousta talvella jopa 15 prosenttia kesään verrattuna.

Syy tähän on kylmä ilma, joka toimii stressitekijänä jo muutenkin supistuneille ja herkästi reagoiville keuhkoputkille. Kylmä ja kuiva ilma voi laukaista erilaisia hengitystieoireita aina lievistä hengitysvaikeuksista vaikeisiin astmakohtauksiin. Hengitystiesairauksista kärsivien tuleekin huolehtia hengitysteidensä hyvinvoinnista huolellisesti myös talvella. Yksi astman hoitomuodoista on astmalääkitys, yleisimpiä ovat esimerkiksi Ventoline ja Symbicort.

Mikä astma on?

Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jossa keuhkoputkien limakalvot ovat tulehdustilassa ja keuhkoputket supistelevat. Astmaatikko kärsii helposti hengitysoireista, koska keuhkoputkien tulehtuneet ja turvonneet limakalvot ovat herkkiä erilaisille ärsykkeille, kuten pölyille, kylmälle ilmalle, rasitukselle, tupakansavulle ja voimakkaille tuoksuille. Astma oireilee usein yskänä, liman erittymisenä, hengityksen vinkumisena ja hengenahdistuksena.

Astma voi puhjeta missä iässä tahansa, ja sen taustatekijät ovat yksilöllisiä. Astman taustalla voi olla esimerkiksi perinnöllinen taipumus, erilaiset allergiat, muut ylähengitystiesairaudet, tupakointi, passiivinen tupakointi tai ylipaino. Hoitamaton allerginen nuha lisää riskiä sairastua astmaan. Useimmiten astman puhkeaminen on sidoksissa ympäristön ärsykkeisiin tai pitkittyneeseen hengitystietulehdukseen, mutta aina sille ei löydy syytä. Astmaa voidaan hoitaa erilaisilla lääkkeillä, ja hoidon perustana onkin potilaalle räätälöity lääkehoito, johon tulee yhdistää liikuntaa ja terveellinen elinympäristö. Hoidon tavoitteena on sairauden hyvä hallinta, oireettomuus sekä keuhkojen mahdollisimman normaali toiminta.

Astman hoito talvella

Kylmä ilma ärsyttää keuhkoputkia

Kylmä ilma ärsyttää sisään hengitettäessä keuhkoputkia, koska se on kuivempaa kuin lämmin ilma. Mitä kylmempää ilma on, sitä vähemmän siinä on kosteutta. Keuhkoputkien on tehtävä kylmässä ilmassa huomattavasti tavallista enemmän töitä ilman lämmittämiseksi ja kostuttamiseksi. Terveillä ihmisillä kuiva kylmä ilma voi aiheuttaa lyhyen yskän, kun taas astmaatikoilla seurauksena voi olla tulehtuneen ja erittäin herkästi reagoivan hengityselimistön takia äkillinen hengenahdistus tai jopa astmakohtaus.

Hengitysoireita ilmaantuu yleisimmin silloin, kun pakkanen laskee 15–25 asteeseen. Kylmä ilma kuivattaa ja jäädyttää hengitysteiden putkistoa aiheuttaen sen supistumisen. Samalla kylmä ilma lisää limaneritystä, turvottaa keuhkoputkien sisäpinnan limakalvoja ja heikentää limaa poistavien limakalvon värekarvojen toimintaa. Tämän seurauksena hengitystilavuus pienenee ja hapenottokyky huononee. Uloshengitys voi muuttua raskaaksi, ja hengitystiet voivat vinkua. Erityisesti astma ja keuhkoahtaumatauti oireilevat kylmässä ilmassa uloshengitysvaikeuksina.

Varsinkin fyysinen rasitus kylmässä ilmassa aiheuttaa astmaatikoille hengitysoireita. Kovan fyysisen rasituksen aikana hengitys on tavallista nopeampaa ja syvempää. Tällöin ilma ei välttämättä kulje kunnolla nenässä, minkä seurauksena ihminen alkaa hengittää suun kautta. Suun kautta kulkeva ilma on kylmää ja kuivaa, ja se voi aiheuttaa tai pahentaa hengitysoireita. Astmaatikoiden ei kuitenkaan tarvitse välttää ulkoliikuntaa talvella, ellei pakkanen painu arktisiin lukemiin. Liikuntamuotoa valittaessa on kuitenkin otettava huomioon ilman kylmyys ja kuivuus. Lisäksi talvella liikuttaessa tulisi hengittää pääasiassa nenän kautta.

Lämpö rasittaa keuhkoja

Kylmyyden lisäksi myös lämmin sisäilma rasittaa hengitysteitä. Talvella käytettävä lämmitys huolehtii sisätilojen riittävästä lämpötilasta, mutta se myös kuivattaa ilmaa. Lämmityksen aiheuttama ilman kuivuminen tehostuu epäsäännöllisen tai vääränlaisen tuuletuksen takia; talvella tuuletusta vältetään, jottei kylmä ilma pääse sisään. Juuri kuiva ilma rasittaa hengityslihaksistoa ja voi johtaa yskäkohtauksiin. Sopiva sisäilman suhteellinen kosteus talviaikaan on 25–45 prosenttia.

Lämmitys lisää ilmankiertoa ja siirtää lattialta ilmaan pölyä ja muita allergeeneja, jotka siirtyvät hengityksen kautta nopeasti keuhkoputkiin. Erityisesti ne astmaatikot, joiden sairastuminen johtuu pölyallergiasta, kärsivät lämmityskauden aikana tavallista enemmän hengitysoireista. Ilman kuivumista ja pölyn kerääntymistä voi välttää tuulettamalla tiloja päivittäin.

Lämpötilojen vaihtelu supistaa keuhkoputkia

Nopea siirtyminen lämpimästä sisäilmasta viileään tai kylmään ulkoilmaan saa keuhkoputket supistumaan ja voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Lämpötilojen vaihtelu saa hengityslihakset kouristumaan ja vaikeuttaa näin hengittämistä. Se nostaa myös vilustumisriskiä, joka on astmaatikoilla jo valmiiksi korkeampi kuin perusterveillä ihmisillä. Lisäksi erilaiset hengitystieinfektiot tarttuvat herkästi jo ennestään tulehtuneisiin limakalvoihin aiheuttaen pahimmillaan äkillisiä astmakohtauksia. Lämpötilojen vaihtelun aiheuttamia oireita voi ehkäistä oleskelemalla hetken aikaa viileässä tilassa, esimerkiksi tuuletetussa huoneessa tai rappukäytävässä, ennen siirtymistä sisältä ulos. Lisäksi keuhkoputkia laajentavaa lääkettä voi ottaa ennaltaehkäisevästi noin puoli tuntia ennen ulosmenoa.

Sumu ja ilmansaasteet

Kylminä vuodenaikoina esiintyy usein sumua. Vaikka sumuinen ilma on kosteaa ja keuhkoputkien limakalvot pysyvät kosteina, sumu voi aiheuttaa hengitysoireita. Erityisesti tiheästi asutuilla alueilla ja kaupungeissa sumuun kerääntyy ilmansaasteita, kuten autojen pakokaasuja. Ilmansaasteet kerääntyvät sumun lähes olemattoman pieniin vesipisaroihin, joista ne siirtyvät sisäänhengityksen mukana keuhkoputkiin.

Näin pärjäät talvella astman kanssa – 10 vinkkiä

Jotta astmaatikko pysyy talven terveenä, hänen tulee välttää riskitekijöitä ja huolehtia immuunijärjestelmänsä hyvinvoinnista. Vahva immuunijärjestelmä auttaa torjumaan hengitystietulehduksia aiheuttavia infektioita ja viruksia. Seuraavat kymmenen vinkkiä auttavat pärjäämään talvella astman kanssa.

    1. Muista käsihygienia. Yksinkertaisin ja helpoin tapa, joilla voi välttää virusten siirtymisen ja tarttumisen, on käsien peseminen lämpimällä vedellä ja saippualla. Myös alkoholipohjaiset käsidesit ja -liinat hoitavat saman asian.

    2. Tuuleta. Säännöllinen tuulettaminen pitää sisäilman kosteuden vakaana. Erityisen järkevää on tuulettaa tilaa hetken aikaa ennen ulos menemistä. Tällöin sisä- ja ulkoilman lämpötilaero tasaantuu hieman, eikä lämpötilojen vaihtelu tunnu hengitysteissä niin voimakkaalta.

    3. Hanki ilmankostutin. Sisäilmaa voi kostuttaa tarvittaessa ilmankostuttimella. Kostutinta käytettäessä on tärkeä huolehtia sen puhtaudesta, sillä likainen kostutin voi levittää ilmaan haitallisia mikrobeja. Hygieenisin kostutin tuottaa höyryä vettä kuumentamalla. Paras paikka kostuttimelle on oleskelutiloissa tai makuuhuoneessa. Ilmaa voi kostuttaa lyhytaikaisesti myös kotikonstein, kuten pyykkiä pesemällä tai saunassa käymällä.

    4. Ota influenssarokote. Suomessa influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä. Kroonisesta keuhkosairaudesta kärsivät kuuluvat sairautensa vuoksi riskiryhmään, joten astmaatikot saavat influenssarokotteen maksutta ja heitä suositellaan ottamaan se vuosittain.

    5. Hengitä nenän kautta. Ulkoilmaa tulisi hengittää suun sijaan nenän kautta, sillä kylmä ilma lämpenee nenässä ennen siirtymistään keuhkoputkiin. Toinen tapa lämmittää hengitettävää ulkoilmaa on pitää esimerkiksi huivia nenän ja suun edessä.

    6. Verryttele ensin. Verrytteleminen ennen liikunta- tai urheilusuoritusta on tärkeää aina, mutta erityisesti astmaatikoilla verrytteleminen edistää suorituksen jälkeistä palautumista ja keuhkojen toimintaa.

    7. Treenaa sisätiloissa. Kovalla pakkasella on suositeltavaa liikkua ja treenata sisätiloissa, sillä kylmyys ja viima altistavat hengitystieoireille ja voivat pahentaa niitä.

    8. Ennaltaehkäise lääkkeillä. Kylmän ilman aiheuttamia hengitystieoireita voi ennaltaehkäistä ottamalla keuhkoputkia laajentavaa lääkettä noin puoli tuntia ennen ulosmenoa. Lääke avaa hengitysteitä ja suojaa kylmältä ilmalta.

    9. Huolehdi hoidostasi. Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma oireilee vain lievästi tai ei lainkaan kylmässä ilmassa. Mikäli erityisesti kylmä ilma laukaisee hengitysoireita, astmaatikon on hyvä pitää aina lääkkeet mukanaan.

    10. Huolehdi hyvinvoinnistasi. Astman lisäksi on tärkeää huolehtia koko elimistön fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Stressin välttäminen, riittävä uni, liikunta ja terveellinen ravinto auttavat lievittämään hengitystieoireita.

Astma ja talviurheilu

Astmaatikon ei tarvitse vältellä talviurheilua kylmän ilman takia. Itse asiassa liikunta auttaa lievittämään hengitystieoireita. Talviurheilussa tärkeintä on löytää sopiva laji, joka rasittaa kohtuullisesti ja tasaisesti immuunijärjestelmää ja hengityslihaksiston limakalvoja. Esimerkiksi hiihto, luistelu ja kävely sopivat astmaatikoille. Liikkuessa on kiinnitettävä huomiota riittävään verryttelyyn ja taukojen pitämiseen sekä hengityselimistön mahdollisimman vähäiseen rasitukseen. Tärkeää on myös muistaa hengittää nenän kautta, jolloin ilma ehtii lämmetä ennen keuhkoputkiin siirtymistään.

Lähteet:

Sivu julkaistu: 27.1.2017

Näin palvelumme toimii
Valitse
lääke
Täytä lyhyt
terveyskysely
Lääkäri kirjoittaa
reseptisi
Apteekki lähettää
lääkkeesi
Ilmainen toimitus