Rasitusastma: Oireet, lääkitys ja itsehoito

Rasitusastman oireet puhkeavat tyypillisesti liikunnan ja muun fyysisen rasituksen yhteydessä, mutta myös niitä saattaa ilmetä myös muuten. Oireet voivat vaihdella henkilöstä riippuen, mutta yleensä helposti tunnistettavimpia oireita ovat hengittämisen vaikeutuminen sekä siitä aiheutuva hengenahdistus. Rasitusastman seurauksena hengitystiet supistuvat, jonka seurauksena mahdollisia lisäoireita ovat esimerkiksi yskiminen, katkonainen hengitys ja hengityksen vinkuna. Yskiminen voi olla voimakasta erityisesti liikunnan yhteydessä.

Sinulla saattaa olla rasitusastma, mikäli kärsit seuraavista oireista:

• Vaikeutunut hengitysilman kulku
• Voimakas yskimisen tarve
• Heikentynyt kestävyys urheillessa
• Puristava tunne rinnassa
• Hengityksen vinkuminen
• Hengästyminen ja hengenahdistus
• Lyhyt, katkonainen ja pinnallinen hengitys
• Vatsakivut
• Kurkun kuivuminen

Miten erotan rasitusastman oireet normaalista hengästymisestä tai huonosta kunnosta?

Rasitusastmaa epäiltäessä on tärkeää huomata ero luonnollisen hengästymisen ja astman aiheuttaman hengästymisen välillä: useimmat meistä hengästyvät liikunnan tai muun fyysisen rasituksen yhteydessä, mutta sykkeen laskiessa hengästyneisyys menee yleensä nopeasti ohitse. Rasitusastmasta kärsivällä oireet voivat kuitenkin pitkittyä ja esiintyä huomattavasti voimakkaampina: vinkuva hengitys ja pakottava tunne rinnassa voivat johtaa jopa astmakohtaukseen. Monella rasitusastma oireilee voimakkaimmin erityisesti kylmää ja kuivaa ilmaa hengitettäessä, esimerkiksi talvella. Useissa tutkimuksissa on arvioitu, että reilusti yli puolet astmaa sairastavista henkilöitä kärsisi myös rasitusastman oireista ainakin kausiluontoisesti.

Usein rasitusastman toteaminen ja diagnosoiminen ei ole vaikeaa, sillä tavallisesti jo tietty määrä kohtalaisen raskasta tai raskasta liikuntaa laukaisee oireet. Mikäli epäilet sairastavasi rasitusastmaa, on syytä ottaa yhteys omaan lääkäriisi. Lääkärintutkimuksessa sinulle voidaan tehdä erilaisia testejä, esimerkiksi puhalluskokeita, joissa mitataan ulos puhaltamasi ilmavirran voimakkuutta (niin kutsuttuja PEF-arvoja). Puhallusmittausten suorittamisen jälkeen lääkäri pyytää sinua hengittämään keuhkoputkia aukaisevaa lääkettä ja testi uusitaan hetken kuluttua. Tällöin lääkäri voi arvioida molempien puhallustestien tuloksia, ja verrata sekä ennen lääkityksen ottoa että lääkityksen ottamisen jälkeen mitattuja arvoja.

Lääkäri voi lisäksi tehdä sinulle myös erityisesti rasitusastman toteamiseen tarkoitettuja testejä, joita kutsutaan rasituskokeiksi. Oireitasi voidaan testata esimerkiksi juoksumatolla juostessasi tai kuntopyörällä pyöräillessäsi. Rasituskokeissa lääkäri tyypillisesti pyytää sinua nostamaan liikunnan rasittavuuden vaaditulle tasolle ja arvioi sitten mahdollisia oireitasi, jotka voivat viitata rasitusastmaan.

Rasitusastman hoitoon on saatavilla sekä erilaisia hoitomuotoja että astmalääkkeitä. Koska rasitusastmassa on yleensä kyse vain tilapäisistä oireita, sen hoito eroaa jonkin verran pysyvän astman lääkehoidosta: kun jatkuvan astman lääkehoidon perustana tyypillisesti käytetään tulehdusta hoitavia astmalääkkeitä, voivat keuhkoputkia avaavat astmalääkkeet soveltua rasitusastman hoitoon paremmin.

Tämän vuoksi rasitusastman oireiden hoito aloitetaankin yleensä keuhkoihin hengitettävällä kortisonipohjaisella lääkityksellä, joka toimii avaamalla keuhkoputkia. Koska rasitusastman oireet alkavat usein vaivata nimenomaan fyysisen rasituksen yhteydessä, on lääkkeestä yleensä apua esimerkiksi liikuntaa harrastaessa. Tällöin voit käyttää lääkitystä, joka helpottaa oireita jo ennen urheilusuoritusta. Tällöin lääke toimii siis ennaltaehkäisevästi ja voit välttyä oireilta kokonaan. Koska rasitusastman oireita aiheuttavia tilanteita voi joskus olla hankala ennakoida, soveltuvat lääkkeet, jotka avaavat keuhkoputkia, käytettäväksi myös oireiden puhjettua. Lääke alkaa yleensä helpottaa oireita alle puolessa tunnissa ja vaikutus kestää useamman tunnin.

Avaava lääke rasitusastman hoidossa

Rasitusastman hoitoon sopiva lääkitys on yksilöllinen ja siksi sinun kannattaa keskustella sopivasta lääkityksestä oman lääkärisi kanssa. Joissakin tapauksissa pelkkä keuhkoputkia avaavan lääkkeen käyttö aina tarpeen vaatiessa voi riittää rasitusastman hoidoksi.

Ventoline on esimerkki keuhkoputkia avaavasta astmalääkkeestä: valmisteen sisältämä salbutamoli vaikuttaa rentouttamalla keuhkoputkien lihaksia, jonka seurauksena hengittäminen helpottuu nopeasti.

Yhdistelmälääke rasitusastman hoidossa

Jos astmaoireita ilmenee usein tai ne ovat luonteeltaan voimakkaita, tarvitaan avaavan lääkityksen lisäksi usein myös tulehdusta poistavaa lääkitystä. Tällöin keuhkoputkia avaavaa ja tulehdusta hillitsevää lääkitystä käytetään yhdessä, jolloin hoitomuotoa kutsutaan astman yhdistelmähoidoksi.

Astmalääkkeet kuten Seretide ja Symbicort soveltuavat hyvin rasitusastman yhdistelmähoidoksi, sillä molemmat valmisteet sisältävät kahta vaikuttavaa ainetta, jotka sekä avaavat keuhkoputkia että lievittävät tulehdusta.

Tiesitkö, että voit ostaa astmalääkkeesi vaivattomasti myös verkosta?

Mikäli olet jo keskustellut lääkärisi kanssa rasitusastmasi hoidosta ja lääkäri on suositellut sinulle astmalääkkeen käyttöä, voit tilata tarvitsemasi lääkityksen myös verkosta. euroClinixin verkkoklinikan kautta löydät tietoa Suomen eniten käytetyimmistä astmalääkkeistä sekä voit tilata alkuperäiset lääkkeet suoraan kotiovellesi.

Palvelumme soveltuu myös reseptin uusimiseen: koska lääkkeen hintaan sisältyy aina myös rekisteröidyn lääkärin Sinulle kirjoittama resepti, voit tilata lääkkeen myös ilman etukäteen hankkimaasi reseptiä. Samalla säästyt ylimääräiseltä lääkäri- ja apteekkikäynniltä. Lisätietoa lääkkeiden tilaamisesta löydät tuotesivuiltamme tai soittamalla Potilastukemme puhelinnumeroon, joka on mainittu tämän sivun yläkulmassa.

Mikäli et ole koskaan aiemmin keskustellut oman lääkärisi kanssa rasitusastman hoidosta, on tärkeää, että hoidontarpeesi kartoitetaan asianmukaisten astmatutkimusten ja –testien avulla. Tämän jälkeen lääkärisi voi suositella juuri sinulle sopivaa hoitomuotoa.Muistathan myös ottaa yhteyttä lääkäriisi, jos aiemmasta lääkityksestä ei ole riittävästi apua sinulle, tai jos joudut käyttämään lääkettä aiempaa huomattavasti useammin.

Liikunnan harrastaminen on suositeltavaa ja hyödyllistä, vaikka sinulla olisikin todettu rasitusastma. Tutkimuksissa on havaittu, että rasitusastman oireita ilmenee yleisemmin kohtalaisen raskaan liikunnan, kuten juoksun, uinnin ja hiihdon aikana. Säännöllinen urheilu kuitenkin lisää kestävyyttäsi liikkuessa ja voi myös helpottaa rasitusastmasi oireita. Liikunta tarjoaa avun monista hengitystievaivoista kärsiville potilaille ja parantaa myös immuunipuolustusjärjestelmääsi. Fyysisen terveydenedistämisen lisäksi liikunnalla on yhteys myös henkiseen hyvinvointiin.

Jos olet kokenut rasitusastman oireita urheillessasi, aloita liikkuminen aina maltillisesti ja lisää liikunnan rasittavuutta vähitellen. Älä unohda myöskään huolellista alku- ja loppuverryttelyä. Myös raskaan liikunnan harrastaminen on täysin mahdollista rasitusastmaa sairastavalle.

Rasitusastma on syytä aina huomioida fyysisen rasituksen yhteydessä, mutta voit opetella ennakoimaan ja tunnistamaan sen oireita. Hengitysvaikeuksien ja muiden oireiden ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuva osa elämääsi, sillä niitä voidaan helpottaa ja hoitaa sopivan lääkityksen avulla helposti.

Aikuisten tapaan myös lapset voivat kärsiä rasitusastman oireista. Monissa tapauksissa rasitusastman oireet ovatkin ensimmäinen merkki lapsen orastavasta astmasta, ja voivat näin ollen auttaa sairauden diagnosoinnissa. Astmaa sairastavilla lapsilla ja nuorilla juuri liikunta ja urheilu ovat yleisin syy rasitusastman oireiden kokemiselle.

Äärimmäisessä tapauksessa rasitusastman oireet voivat saada lapsen välttelemään tai jopa pelkäämään liikunnan harrastamista. Lasta tulisi kuitenkin rohkaista liikkumaan: monipuolinen liikunta on rasitusastman oireista kärsivälle lapselle usein hyödyllistä, sillä kestävyyden kehittyessä myös oireita ilmenee yleensä entistä harvemmin. Epämukavia oireita voidaan tarvittaessa helpottaa lisäksi lääkehoidon avulla, sillä markkinoilla on myös lapsille soveltuvia astmalääkkeitä. Sopivan lääkityksen löytäminen ja esimerkiksi astmainhalaattorin käytön hallinta helpottavat tavallisesti lapsen oireita ja tekee liikkumisesta miellyttävämpää.

Vinkkejä rasitusastmasta kärsivän lapsen vanhemmille:

• Astmaepäilyn herätessä on syytä viedä lapsi lääkäriin, jotta syy oireiden ilmestymiseen voidaan tutkia.
• Mikäli lapsellasi todetaan astma ja hän tarvitsee astmalääkitystä oireiden hoitoon, harjoittele hengitettävän eli inhaloitavan astmalääkkeen käyttöä yhdessä lapsen kanssa.
• Kerro myös lapsen liikunnanopettajalle sekä urheiluharrastusten valmentajille lapsesi rasitusastmasta sekä hänen lääkityksestään.

Astmaa sairastaessasi on tärkeää, että tarkkailet mahdollisia rasitusastmanoireita niiden ennaltaehkäisemiseksi. Erityisesti liikuntaa harrastaessasi sinun kannattaa havainnoida oireita aktiivisesti: opettele tunnistamaan erityisesti ne olosuhteet, jotka aiheuttavat sinulle helposti oireita (kuten ulkoileminen kylmällä säällä). Muista myös, että et välttämättä aina tunne rasitusastman oireita heti liikuntasuorituksen alussa, vaan oireet saattavat ilmetä vasta pitkäkestoisessa rasituksessa tai liikuntasuorituksen jälkeen. Lääkkeet kulkevat kuitenkin mukanasi helposti harrastuksissakin ja ovat saatavilla aina, kun tarvitset niitä.

Muista, ettei rasitusastman tarvitse hallita jokapäiväistä elämääsi:

• Älä luovu liikunnan harrastamisesta rasitusastman vuoksi, vaan löydä Sinulle sopivat tavat harrastaa liikuntaa.
• Kokeile rohkeasti myös uusia liikuntamuotoja, ja tarkkaile oireitasi niiden aikana.
• Muista, että liikunnalla on usein positiivinen vaikutus myös rasitusastmaan, sillä peruskunnon kohoaminen helpottaa astman oireita.
• Sopivalla lääkityksellä voit hallita oireitasi, jolloin ne eivät ole häiritsevästi läsnä arjessasi.
• Keskustele lääkärisi kanssa rohkeasti kaikista mieltäsi askarruttavista kysymyksistä

Sivu päivitetty: 15.03.2016