Keltarauhashormoni terveydenhoidossa

Keltarauhashormoni eli progesteroni on naisen kehossa luonnollisesti esiintyvä steroidirakenteinen hormoni, jota erittyy pääasiassa keltarauhasesta, munasarjoista ja istukasta. Hormoni vaikuttaa kuukautisiin ja raskauteen, ja se edesauttaa muiden tärkeiden hormonien, kuten kortikosteroidien, estrogeenin ja testosteronin muodostumista. Keltarauhashormoni tunnetaan myös neurosteroidina, sillä se vaikuttaa aivojen toimintaan.

Keltarauhashormoneja voidaan käyttää erilaisten terveysongelmien hoitoon, ja näistä on olemassa sekä luonnollisia, kasviperäisiä hormoneja, että synteettisesti valmistettuja hormoneja. Synteettiset progestiinit vastaavat muodoltaan kehon omia hormoneja, ja niitä käytetään yleisesti mm. ehkäisyvalmisteissa ja vaihdevuosien jälkeisessä hormonihoidossa. Tästä artikkelista löydät lisätietoja keltarauhashormonien käyttötavoista, toimintamekanismista ja mahdollisista terveysriskeistä.

Mitä käyttötarkoituksia synteettisellä keltarauhashormonilla on?

Synteettisiin progestiineihin kuuluvat mm. noretisteroni, lynestrenoli, desogestreeli, gestodeeni, levonorgestreeli, norgestimaatti, syproter oniasetaatti ja medroksiprogesteroniasetaatti.

Keltarauhashormonin kemiallinen rakenne

Progestiinia voidaan käyttää sekä miehillä ja naisilla eri tarkoituksiin, näistä yleisimpiä ovat:

  • Ehkäisyvalmisteet. Progestiinilla voidaan säädellä kuukautiskiertoa, sillä se vaikuttaa suoraan kohdun limakalvoihin, ja auttaa muita hormoneja aloittamaan ja päättämään kuukautiskierron.
  • Raskaaksi tuleminen. Keltarauhashormonia voidaan käyttää naisilla, joiden oma keho ei tuota tarpeeksi hormonia ja jotka kärsivät hedelmättömyydestä. Progesteroni soveltuu naisille, jotka läpikäyvät hedelmöityshoitoja tai yrittävät tulla raskaaksi luovutettua munasolua käyttämällä. Keltarauhashormonia voidaan antaa myös raskauden tueksi naisille, joilla hormonin määrä on alhainen.
  • Menopaussin hoito. Hormonikorvaushoidoissa käytetään estrogeenia vaihdevuosioireiden hillitsemiseen, mikä voi lisätä riskiä kohtusyöpään sellaisilla naisilla, joilta kohtua ei ole poistettu. Lisäämällä keltarauhashormoni hoitoihin voidaan ehkäistä kohdun limakalvon liikakasvua ja siitä syntyvää syöpäriskiä.
  • Endometrioosi. Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella, mistä aiheutuu krooninen tulehdusreaktio ja siitä syntyvät kivut. Keltarauhashormonia käyttämällä voidaan lievittää kipuja.
  • Kuukautisvuodon säätely. Keltarauhasrhomonilla voidaan hoitaa erityisen runsaita tai muuten epätavallisia kuukautisia.
  • Syöpähoidot. Progestiinia voidaan käyttää mm. rintasyövän, eturauhassyövän, munuaissyövän ja kohtusyövän hoidossa. Hormoni muuntaa syöpäsolujen reagointia muihin hormoneihin ja proteiineihin, jotka ruokkivat kasvainten kasvua. Keltarauhashormonilla voidaan pysäyttää tai hidastaa kasvainten laajenemista. On kuitenkin syytä huomata, että lähivuosina julkaistun tutkimusnäytön mukaan keltarauhashormonin pitkällinen käyttö voi lisätä riskiä rintasyöpään.
  • Vakavan painonlaskun hoito. Keltaruhashormonilla voidaan parantaa AIDS-potilaiden ja syöpäsairaiden ruokahalua, jolloin ehkäistään taudeille ominainen vaarallinen laihtuminen. Keltrauhashormoni lisää tiettyjen proteiinien muodostumista, jotka vaikuttavat positiivisesti ruokahaluun ja auttavat palauttamaan painon normaalille tasolle.

Progestiinia voidaan käyttää myös seuraavien vaivojen hoidossa:

  • keltarauhasen vajaatoiminta
  • kuumat aallot
  • munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS)
  • ennenaikainen murrosikä eli puberteetti

Miten synteettinen progestiini toimii ehkäisypillerissä?

Kaikkien hormonaalisten ehkäisymenetelmien ehkäisyteho perustuu lähinnä keltarauhashormonin vaikutuksiin, mutta suurin osa ehkäisypillereistä pitää sisällään sekä estrogeenia että progestiinia. Progestiini on muodoltaan tehokkaampi, kuin luonnollinen keltarauhashormoni.

Synteettiset hormonit tasapainottavat hormonien määrää kehossa ja ehkäisevät estrogeenin tuotannon kohoamista kuukautiskierron keskivaiheissa. Kun estrogeenin määrä pysyy tasaisena, ei aivolisäke vapauta muita hormoneja, jotka ovat vastuussa kypsyneen munasolun vapauttamisesta hedelmöittymistä varten.

Synteettinen progestiini toimii elimistössä seuraavilla tavoilla:

  • Se estää aivolisäkettä tuottamasta luteinisoivaa hormonia, mikä puolestaan estää munasolua vapautumasta.
  • Se muuntaa kohdun limakalvoja hedelmöittyneelle munasolulle epäsuotuisaksi.
  • Se vaikeuttaa siemennesteen kykyä hedelmöittää munasolu.
  • Se paksuuntaa kohdunkaulan limaa, mikä ehkäisee siemennesteen pääsyä kohdun sisempiin osiin.

Progestiini ja hormonaalinen ehkäisy

Vaihdevuosien keltarauhashormonihoito

Hormonikorvaushoitoa suositellaan naisille, jotka kärsivät erityisen vakavista ja elämää haittaavista vaihdevuosioireista, kuten kuumista aalloista, hikoilusta ja univaikeuksista. Hormonikorvaushoidolla pyritään korvaamaan elimistöstä luonnollisesti ajan myötä vähenevä estrogeeni. Jos naiselta ei ole poistettu kohtua ennen hormonikorvauksen aloittamista, kasvaa riski kohtusyöpään pelkkää estrogeenihoitoa käytettäessä – kun kuukautisia ei enää tule, eivät kohdun limakalvoille kertyvät solut poistu vuotona, vaan voivat kertyä kohdun seinämiin ja johtaa syöpään. Keltarauhashormonia käytetään pitämään kohdun limakalvo normaalin paksuisena, jolloin riski syövän kehittymiselle pienenee.

Keltarauhashormonihoito ja rintasyöpäriski

Pitkäaikainen hormonikorvaushoito, jossa käytetään sekä keltarauhashormonia että estrogeenia lisää kliinisten tutkimusten mukaan rintasyöpäriskiä. Etenkin yli viisi vuotta kestävä hoito altistaa syövän kehittymiselle. Syyt tähän eivät ole täysin selvillä, eivätkä tutkijat ole yksimielisiä siitä, kuinka suuresta riskistä on kyse.

Iso-Britanniassa suoritetussa tutkimuksessa tarkkailtiin hormonikorvaushoidon vaikutuksia 50-64-vuotiaisiin käyttäjiin vuosien 1996 ja 2001 välillä. Tutkimukseen otti osaa yli miljoona naista, joista noin puolet käytti hormonikorvaushoitoa tutkimuksen aikana. Tutkimuksen aikana rintasyöpätapauksia ilmeni yli yhdeksällä tuhannella ja rintasyöpään kuoli 637 naista: estrogeeni-progestiinihoitoa käyttäneiden keskuudessa rintasyöpää ilmeni huomattavasti enemmän pelkkään estrogeenihoitoon verrattuna.

Hormonikoravaushoitoa käyttävillä naisilla todetut rintasyövät ovat usein ehtineet levitä rintakudoksen ulkopuolelle, sillä hormonit tekevät rintakudoksesta paksumpaa, eikä kasvaimia ole yhtä helppo havaita mammografiassa.

Rintasyövän riski pienenee ennalleen 3-4 vuoden kuluttua hormonikorvaushoidon lopettamisesta, ja on hyvin mahdollista, että hormonikorvaushoito ei yksinään aiheuta uutta syöpää, vaan nopeuttaa muista syistä syntyneen syövän kasvua. Myös naisen ikä, menopaussin alkamisaika, hormonien annostus ja laatu, sekä muut terveystekijät, kuten sydämen ja verisuonten terveys, perheen sairaushistoria ja muut syöpäriskit vaikuttavat rintasyövän kehittymiseen hormonikorvaushoidon aikana.

Mitä eroa on luonnollisella keltarauhashormonilla ja synteettisellä progestiinilla?

Diosgeniini

Luonnollinen keltarauhashormoni tuotetaan kasvilähteistä, jotka ovat kemialliselta rakenteeltaan bioidenttisiä kehon oman hormonin kanssa. Hormonin valmistamiseen käytetään kasviperäisiä rasvoja ja öljyjä, näistä yleisimmät ovat meksikolainen villijamssi ja soijapavut, joista saatu luonnollinen hormoni tunnetaan diosgeniinina eli kasviprogesteronina. Diosgeniini muunnetaan kemiallisesti laboratoriossa vastaamaan ihmisen tuottamaa progesteronia.

Diosgeniini vastaa koostumukseltaan täysin kehon tuottamaa keltarauhashormonia, mikä tekee siitä yhteensopivan kaikkien kehon progesteronireseptorien kanssa ja tuottaa halutun vaikutuksen. Luonnollista keltarauhashormonia myydään useimmiten voiteen muodossa, sillä se imeytyy hyvin ihon läpi ja erityisesti hiusverisuonien kautta.

Vaikka diosgeniinia markkinoidaan luonnollisena vaihtoehtona hormonihoidoille, ei valmisteiden turvallisuutta ole tutkittu tarpeeksi, eivätkä ne välttämättä aiheuta yhtään sen vähempää sivuvaikutuksia kuin synteettisesti valmistetut hormonit.

Progestiini

Progestiini puolestaan on synteettinen jäljitelmä keltarauhashormonista, joka muistuttaa läheisesti luonnollisen progesteronin rakkennelmaa. Progestiini vaikuttaa sekä progesteronireseptoreihin, että mahdollisesti muihin kehon reseptoreihin, jolloin voi syntyä ei-toivottuja sivuvaikutuksia.

Lähteet:

Sivu päivitetty: 15.12.2016

Näin palvelumme toimii
Valitse
lääke
Täytä lyhyt
terveyskysely
Lääkäri kirjoittaa
reseptisi
Apteekki lähettää
lääkkeesi
Ilmainen toimitus