Siitepölyallergia

Siitepölyallergia on yleinen sairaus, jota kutsutaan myös termeillä kausiluontoinen allerginen nuha, heinänuha tai allerginen riniitti. Useimmilla oireet alkavat jo lapsuudessa tai teini-iässä, mutta siitepölyallergian puhkeaminen aikuisena on myös mahdollista.

Oireet ilmaantuvat, kun keho joutuu kosketuksiin siitepölyn tai muun allergeenin, kuten lemmikkieläinten hilseen, homeen tai pölypunkkien kanssa. Kehon immuunijärjestelmä pitää virheellisesti allergeeneja haitallisina ja ylireagoi tullessaan niiden kanssa kosketuksiin. Kehon vapauttamien vasta-aineiden ja allergeenien kohdatessa kehon puolustusjärjestelmä vapauttaa välittäjäaineita, kuten histamiinia, minkä seurauksena syntyy allerginen reaktio, mikä ilmenee allergisena nuhana ja muina oireina.

Allergiaoireet ilmenevät kun siitepöly pääsee kosketuksiin nenän, silmien tai suun limakalvojen kanssa. Myös iholle, hiuksiin ja vaatteisiin tarttunut siitepöly voi laukaista allergiset oireet.

Milloin siitepölyn aiheuttamaa allergiaa esiintyy?

Siitepölykausi voidaan Suomessa jakaa kolmeen: kevääseen, kesään ja loppukesään/ syksyyn. Allergiset oireet laukeavat ilmassa leijailevan siitepölyn seurauksena. Sen määrä on korkea erityisesti lämpiminä, kuivina ja tuulisina päivinä. Allergisoivat kasvit kukkivat eri aikaan, minkä takia oireiden vahvuus voi vaihdella yksilöittäin: toisilla ne ovat pahimmillaan keväisin, kun taas toisilla keskikesän tienoilla.

Siitepöly on allergisen nuhan yleisin aiheuttaja. Se on siemenkasveista irtoavaa jauhetta, joka leviää tuulen ja hyönteisten kuljettamana ympäriinsä. Suomessa siitepölyallergia johtuu yleensä puiden, heinäkasvien tai ruohokasvien siitepölystä. Ilmastonmuutoksen myötä siitepölykausi on pidentynyt, ja allergiakauden ennustetaankin pahenevan tulevaisuudessa entisestään.

Puiden siitepöly

Yksi merkittävimmistä heinänuhan aiheuttajista on puiden siitepöly, joka leviää puiden kukkiessa. Puiden siitepölyä voi ilmaantua joskus jo talvikuukausina, mutta varsinainen kausi alkaa useimmiten maaliskuussa ja päättyy kesäkuun tienoilla.

Siitepölyallergiaa aiheuttavista puista yleisin on Suomessa koivu, mutta allergiaoireita voivat aiheuttaa myö pähkinäpensaan ja lepän siitepöly. Pähkinäpensaan ja lepän kukinta alkaa keväällä ensimmäisenä. Koivun siitepölykausi vaihtelee ympäri Suomea, mutta alkaa perinteisesti huhtikuun lopulla.

Muut lehtipuut, kuten haapa tai poppeli, tai havupuut, kuten kuusi ja mänty, aiheuttavat oireita harvemmin.

Heinän siitepöly

Heinien kukinta voi alkaa jo toukokuun lopulla ja kausi kestää elokuun loppuun. Heinäkuu on tyypillisesti heinäallergian oireista kärsiville vaikeinta aikaa. Allergisoivia heiniä on ainakin 40 eri lajia, joista yleisiä ovat muun muassa timotei, koiranheinät ja nurmikat.

Viljakasveista sen sijaan yleensä vain ruis aiheuttaa oireita.

Ruohokasvien siitepöly

Ruohokasvien kausi alkaa viimeisenä, kesän loppupuolella. Pujoallergia on koivuallergian ja heinäallergian ohella yleisin Suomessa. Pujon kukinta alkaa tavallisesti heinäkuun puolivälissä, ja pahinta aikaa allergikoille on heinä-elokuun vaihde. Muita yleisiä siitepölyä levittäviä ruohokasveja ovat esimerkiksi voikukka ja päivänkakkarat.

Myös paju voi aiheuttaa allergiaoireita erityisesti lepän ja koivun siitepölylle herkistyneille. Suurin osa puutarhoissa ja kasvihuoneissa kasvatetuista kukista ei puolestaan yleensä aiheuta oireita.

Muut allergeenit

Siitepölyallergisilla esiintyy usein muitakin allergioita, jotka voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. Allergisen nuhan yleisiä aiheuttajia ovat:

• lemmikkieläinten hilse: eläinten iho, sylki, karva tai höyhenet
• pölypunkit: kotitalouksissa asuvat mikroskooppisen pienet eliöt
• homeitiöt ja muut itiökasvit: mikroskooppisen pienet sienet, jotka tyypillisesti kasvavat kosteissa ja huonosti tuuletetuissa tiloissa

Joillakin ihmisillä siitepölyallergian puhkeaminen voi olla todennäköisempää. Altistavia tekijöitä ovat usein:

• astma
• atooppinen ihottuma (ekseema)
• muut allergiat, kuten ruoka-allergiat
• perinnölliset tekijät
• allergeeneille asuin- tai työympäristössään altistuvat
• äidin tupakointi varhaislapsuuden aikana

Yleisimmin oireet ilmenevät hengitysteissä. Oireiden vakavuus ja luonne vaihtelee kuitenkin yksilöittäin. Niitä voivat olla:

• jatkuva aivastelu
• vuotava tai tukkoinen nenä
• lima kurkussa
• yskä
• allergiset silmäoireet: kutiavat, punaiset, turvonneet tai vetistävät silmät
• kurkun ja kitalaen, huulien, nenän tai korvien kutina
• päänsärky tai korvakipu
• väsymys

Myös iho-oireita, kuten ihon kutinaa, ihottumaa ja näppylöitä voi esiintyä ihon reagoidessa siitepölyyn.

Flunssa vai siitepölyallergia?

Suurin ero näiden kahden välillä on oireiden kesto. Kausiluonteiset allergiaoireet kestävät tyypillisesti paljon pidempään ja esiintyvät kausittain siitepölykausien aikana. Flunssan oireet sen sijaan kestävät tyypillisesti 1-2 viikkoa.

Flunssan oireet eroavat myös hieman allergisen nuhan oireista. Flunssalle tyypillisimpiä oireita ovat nenän tukkoisuus, kuume ja yskä. Siitepölyallergiassa esiintyy todennäköisemmin silmien kutinaa, aivastelua ja vesinuhaa. Kuitenkin myös vilustumiseen helposti sekoitettavia oireita, kuten kurkkukipua ja äänen käheyttä voi ilmaantua.

Astma ja siitepölyallergia

Eläminen astman kanssa voi olla vaikeaa, mutta se voi olla vieläkin haastavampaa astmaatikoille, joka kärsivät myös siitepölyallergiasta.

Allerginen nuha voi pahentaa astmaoireita. Noin 60% astmaa sairastavista kamppailee myös allergisen nuhan kanssa. Hengitystieoireet astmaatikoilla ovat yleensä vaikeampia. Yleisiä oireita ovat:

• puristava tunne rinnassa/ keuhkoissa
• hengenahdistus
• hengityksen vinkuminen ja yskä

Jos oireita ei hoideta, riski astmakohtauksiin kasvaa. Siksi astman hallinta inhalaattoreiden ja muiden astmalääkkeiden oikeaoppisella käytöllä on tärkeää. Valmistaudu siitepölykauteen noudattamalla ennaltaehkäiseviä toimia ja hankkimalla antihistamiinit etukäteen.

Allergian toteamiseksi ei välttämättä tarvita testejä, jos oireet ovat hyvin selkeitä. Ajoittain heinänuhasta kärsivät eivät usein tarvitse virallista diagnoosia ja apteekin itsehoitotuotteet ovat riittäviä.

Jos oireet jatkuvat ympäri vuoden, ovat vakavia tai apteekista saatavat lääkkeet eivät auta, lääkäri voi tehdä lähetteen immunologian erikoisklinikalle allergiatestaukseen.

Allergiatestejä on kahdenlaisia. Ihopistokokeessa eli prick-testissä allergeeni pistetään iholle neulalla. Jos iho reagoi pistokohtaan, siitepölyallergia voidaan todeta. Allergia voidaan diagnosoida myös verikokeella näytteestä määritettävien vasta-aineiden avulla. Perinteisesti kokeissa testataan reaktio koivun, timotein ja pujon siitepölylle. Nykyään käytetään useammin verikokeita, koska vastaus saadaan niiden kautta helpommin.

• seuraa siitepölytiedotteita ja -ennusteita - aivan kuten säätilan, siitepölytilanteen voi tarkistaa päivittäin siitepölykartasta
• seuraa oireitasi - tämä auttaa sinua tunnistamaan, milloin oireet ovat pahimmillaan ja valmistautumaan ennalta
• vältä oleskelua puutarhoissa (esim. ruohon leikkaamista tai rikkaruohojen kitkemistä kannattaa välttää pahimpina kausina)
• vältä ulkoilua mahdollisuuksien mukaan
• älä tuo tuoreita kukkia kotiisi
• pese vaatteesi, vuodevaatteesi ja hiuksesi säännöllisesti
• älä tuo eläimiä sisätiloihin tai pese lemmikkien turkki useammin, koska siitepöly voi kulkeutua niiden mukana asuntoon
• vältä pyykin kuivattamista ulkona - tämä estää siitepölyn tarttumisen juuri pestyihin vaatteisiin
• käytä maskia päivinä, jolloin siitepölyä esiintyy runsaasti
• pidä ikkunat ja ovet kiinni
• imuroi ja pyyhi pölyt säännöllisesti
• levitä vaseliinia sierainten alle ehkäisemään siitepölyn pääsy nenään
• hanki ilmanpuhdistin
• pukeudu aurinkolaseihin suojataksesi silmäsi siitepölyltä

Noudata näitä vinkkejä silloin kun siitepölyä on erityisen runsaasti tai niinä kausina, kun tiedät allergiaa aiheuttavien kasvien kukintakauden olevan meneillään.

Vaikka allergian parantaminen ei olisikaan mahdollista, oireiden hoitoon on olemassa monenlaisia lääkevalmisteita. Siitepölyallergian hoito kotona onnistuu usein apteekista saatavilla itsehoitovalmisteilla.

Antihistamiinit

Yleisin heinänuhan hoitomuoto ovat antihistamiinit. Ne toimivat estämällä histamiinin vapautumista soluista, ja helpottavat näin monenlaisia allergisia oireita, mukaan lukien allergista yskää, hengitysoireita ja iho-oireita.

Antihistamiineja on saatavilla nieltävinä tabletteina tai kapseleina ja suussa liukenevina imeskelytabletteina sekä suihkeiden muodossa oireiden välitöntä helpotusta varten.

Ilman reseptiä apteekista saatavat antihistamiinilääkkeet ovat turvallisin vaihtoehto, etenkin raskauden aikana tai jos sinulla on jokin perussairaus. Antihistamiineihin lukeutuvat:

• setiritsiini (Zyrtec, Histec, Heinix)
• loratadiini (Loratadin)
• feksofenadiini (Fexorin, Telfast)
• akrivastiini (Benadryl)
• levosetiritsiini (xyzal, Levocetirizin)
• desloratadiini (Deslox, Kevenix)
• ebastiini (Kestine, Kestox)
• atselastiini (Lastin)

Nenän tukkoisuutta vähentävät valmisteet

Nenän tukkoisuutta vähentävät lääkevalmisteet eli avaavat nenäsuihkeet tarjoavat suoraa helpotusta tukkoiseen oloon.

Tällainen valmiste on esimerkiksi ksylometatsoliini, jota on saatavilla nenäsumutteina (esimerkiksi Nasolin, Otrivin), joita voidaan käyttää yhdistelmähoitona tiettyjen antihistamiinien kanssa. Oksimetatsoliini (Vicks) on toinen nenäsuihkeiden ja -tippojen yleinen aktiivinen ainesosa.

Avaavia nenäsuihkeita ja -tippoja ei kuitenkaan suositella käytettäväksi viikkoa kauempaa, koska pitkäaikainen käyttö voi johtaa oireiden uusiutumiseen tai pahenemiseen.

Saatavilla on myös luonnollisempia nenän tukkoisuutta lieventäviä valmisteita, kuten merivesihuuhteita ja -suihkeita sekä mentolia sisältäviä hoitoja. Myös nenäkannun käytöllä voi vähentää nenän limaisuutta ja tukkoisuutta.

Silmätipat

Saatavilla on myös useita eri merkkisiä silmätippoja heinänuhan aiheuttamaan silmätulehdukseen sekä kutisevien, punaisten ja vetisten silmien hoitoon.

Yksi yleisimmistä saatavilla olevista valmisteista on natriumkromoglikaatti (Lecrolyn, Lomudal), tulehdusta ehkäisevä valmiste, joka kohdistuu suoraan soluihin, jotka vapauttavat allergiaoireita aiheuttavia aineita. Antihistamiinisilmätipat (levokabastiini, ketotifeeni) puolestaan soveltuvat akuuttien oireiden lievittämiseen.

Kortisonivalmisteet

Jos huomaat, että tavalliset antihistamiinit eivät helpota allergisen nuhan oireita, saatat hyötyä tehokkaammasta hoidosta. Kortikosteroidit eli kortisonia sisältävät valmisteet vaikuttavat suoraan nenäkäytävän tulehdukseen ja auttavat vähentämään oireita.

Yleisiä kortisonivalmisteita ovat:

• beklometasoni (esim. Beclonasal)
• mometasoni (esim. Nasonex, Mommox)
• flutikasoni (esim. Avamys, Nasofan)

Kortisonivalmisteet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksia, eivätkä sovellu kaikille. Tästä syystä kannattaa aina keskustella lääkärin kanssa ennen sellaisen käyttöä.

Siedätyshoito

Jos kärsit pahasta siitepölyallergiasta ja oireet ovat jatkuvia ja elämää häiritseviä, voi lääkäri suositella siedätyshoitoa. Hoidolla autetaan kehoa siedättymään siitepölylle tai muulle allergeenille, jolloin oireet sekä allergialääkkeiden tarve vähentyvät.

Hoito aloitetaan noin 3 kuukautta ennen allergiakauden alkua. Siedätyshoito voidaan tehdä perinteisesti joko pistoshoitona tai uudemmalla menetelmällä kielenalussiedätyksen muodossa. Siedätyshoitoon pääseminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä se vaatii lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Allergialääkkeiden tilaaminen on mahdollista laillistettujen verkkoapteekkien kautta. euroClinixillä tilaus onnistuu helposti sähköisen konsultaation kautta, jonka vastaukset yksi lääkäreistämme tarkistaa. Saat allergialääkkeesi kätevästi suoraan kotiisi toimitettuna.