Astma

Allergisia sairauksia esiintyy Suomessa runsaasti ja ne koskettavat monen suomalaisen elämää: jopa noin 10% väestöstä sairastaa astmaa, ja lisäksi arviolta 5% suomalaisista on ajoittaisia astman kaltaisia oireita. Astma voi puhjeta missä iässä tahansa, ja osalla suomalaisista on sille myös perinnöllinen taipumus. Riskitekijöihin lukeutuvat esimerkiksi allergiat ja atopia, allerginen nuha, tupakointi ja passiivinen tupakointi sekä ylipaino. Ei-allerginen astma on aikuisilla kuitenkin yhtä yleinen kuin allerginen astma, eli merkkejä allergeeneille herkistymisestä ei löydy. Aikuisista noin 4%:lla astma luokitellaan vaikeaksi ja se voi vakavimmillaan olla jopa hengenvaarallinen.

Tehokkaiden astmalääkkeiden ansiosta astman sairaalahoidon ja ensiapukäyntien tarve on kuitenkin vähentynyt huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana. Astma onkin lääkehoitoa vaativista pitkäaikaissairauksista toiseksi yleisin Suomessa heti verenpainetaudin jälkeen. Vuonna 2014 astman lääkehoidon tarve kasvoi 5% ja astmalääkkeitä kulutettiin yhteensä yli 44,6 miljoonaa annosta. Yllä esitetty, Suomen Lääketilaston tietoihin perustuva tilasto kuvaa astmalääkkeiden kulutuksen kasvua viimeisen 10 vuoden aikana.

Astman tyypillisenä ensioireena on etenkin yöaikaan ilmenevä, pitkäaikainen yskä. Sairauden seurauksena keuhkoputkien limakalvo myös muuttuu herkäksi myös ulkoisille ärsykkeille, kuten pölylle, tupakansavulle, rasitukselle, kylmälle ilmalle, sekä voimakkaille tuoksuille.

Tyypillisiä astmaoireita ovat

• Pitkittynyt yskä
• Lisääntynyt limaneritys ja -nousu
• Hengityksen vinkuminen tai pihinä
• Ajoittainen hengenahdistus

Astmakohtaus on yleensä helposti tunnistettavissa. Astmaoireet ovat kuitenkin vaihtelevia ja ne voivat pahentua sekä äkillisesti että hiljalleen: orastavassa tai lievässä astmassa oireita esiintyy vain ajoittain, sillä keuhkot pystyvät toimimaan suurimman osan ajasta normaalisti. Vaikeassa astmassa puolestaan oireilu voi olla jatkuvaa ja johtaa keuhkoputkien pysyvään ahtautumiseen.

Astma vai allergia? Astmatesti on varmin tapa selvittää, mistä oireesi johtuvat

Astmaa ja allergiaa on joskus vaikea erottaa toisistaan, sillä niiden oireet ovat hyvin samankaltaisia ja voivat myös liittyä yhteen: koska esimerkiksi allerginen nuha on eräs astman riskitekijä, voi se ajan myötä kehittyä astman esiasteeksi. Myös poikkeuksellinen väsymys saatetaan tulkita astmaksi, vaikka väsymys yhdessä muiden astmankaltaisten oireiden kanssa voi olla merkki home- tai kosteusvauriosta lähiympäristössä.

Varmuus astman diagnoosista voidaan saada astmatestin avulla: potilaan haastattelun lisäksi astmatesti sisältää keuhkoputkien avautumiskokeita, keuhkotilavuuden mittauksen sekä erilaisia rasitustestejä. Lisäksi mahdollinen allergia voidaan selvittää ihopistokokeiden (prick-testit) sekä erilaisten altistuskokeiden kautta. Astmatestissä voit käydä esimerkiksi lähimmällä terveysasemallasi.

Astmaa hoidetaan ensisijaisesti lääkehoidon avulla, sillä lääkkeet poistavat oireet yleensä tehokkaasti. Aikuisiässä astman ennuste on hyvä, jos sairaus todetaan varhain ja lääkitään oikein: tällöin astmaatikko voi elää lähes oireetonta elämää.

Tulehdusta hoitavat astmalääkkeet ovat astman lääkehoidon perusta

Astman ja allergisen nuhan perushoitona käytetään sisäänhengitettäviä kortisonilääkkeitä, jotka hoitavat limakalvon tulehdusta. Inhaloitava lääke on yleensä astmapiipun eli inhalaattorin muodossa, mutta markkinoilla on myös tabletteja sekä nenän kautta annosteltavia kortisonisuihkeita. Lievässä astmassa suihkaus kerran päivässä (yleensä illalla) saattaa riittää, mutta oireilun lisääntyessä piipun käyttö neljä kertaa päivässä voi olla tarpeen. Seretide on esimerkki säännölliseen käyttöön tarkoitetusta astmalääkkeestä, joka päivittäin käytettynä ehkäisee astmakohtauksen syntymistä.

	Ventoline	Seretide	Symbicort
Valmistaja	Allen & Hanburys	GlaxoSmithKline	AstraZeneca
Vaikuttava(t) aine(et)	Salbutamolisulfaatti	Salmeteroli ja flutikasoni-propionaatti	Budesonidi ja formoterolifumaraatti-dihydraatti
Inhalaattorin tyyppi	Evohaler, Diskus	Evohaler, Diskus	Turbuhaler
Annos	100 mcg 200 mcg	Diskus: 100 mcg, 250 mcg, 500mcg Evohaler: 50 mcg, 125 mcg, 250 mcg	100 mcg 200 mcg 400 mcg
Keuhkoputkia avaava yhdistelmälääke
Mukana annoslaskuri	(vain diskus-mallissa)
	Tilaa Ventoline	Tilaa Seretide	Tilaa Symbicort

• Evohaler (myös aerosol ja MDI-inhalaattori)
  Evohaler eli aerosol on inhalaattorin klassinen malli, joka on monille käyttäjilleen tuttu jo vuosien takaa. Modernimpiin astmainhalaattoreihin verrattuna evohaler-annossumutin vaatii jonkin verran enemmän tarkkaavaisuutta lääkkeen ottamisen aikana, sillä lääkeaine laukaistaan sisäänhengityksen kanssa koordinoidusti.

Saatavilla: Ventoline, Seretide

---


• Diskus
  Diskus eli accuhaler on jauheinhalaattori, josta lääkeaine kulkeutuu keuhkoihin sisäänhengityksen myötä. Turbuhalerin tapaan diskus on erittäin helppokäyttöinen ja luotettava inhalaattori.

Saatavilla: Ventoline, Seretide

---


• Turbuhaler
  Jauheinhalaattoreihin kuuluva turbuhaler on helppokäyttöinen ja suosittu inhalaattorimalli. Kaikissa turbuhalereissa on mukana indikaattori, joka osoittaa jäljellä olevien lääkeannosten määrän.

Saatavilla: Symbicort

Avaava lääke on tarkoitettu helpottamaan astman äkillisiä oireita

Kortisonilääkkeen lisäksi astman oireisiin voidaan käyttää keuhkoputkia nopeasti avaavaa lääkettä (ß2-agonisti). Lievän astman tapauksissa avaavaa lääkettä tarvitaan satunnaisesti, mutta vaikeassa astmassa sitä saatetaan joutua käyttämään säännöllisesti. Tällöin voidaan kokeilla niin kutsutta kiinteää yhdistelmähoitoa, jossa on sekä kortisonia että keuhkoputkia avaavaa lääkettä. Hoitotasapainon ollessa hyvä avaavaa lääkettä ei kuitenkaan juuri tarvita.

Keskeistä astman hoidossa on, että potilas osaa käyttää astmalääkkeitä oikein. Jos oireita esiintyy vain siitepölykauden aikana, saattaa jaksoittainen hoito riittää. Usein potilas kuitenkin aliarvioi oireitaan, eikä käytä astmalääkkeitä riittävän säännöllisesti.

Tuotesivuiltamme löydät kattavasti tietoa kaikista verkkoklinikkamme kautta saatavilla olevista astmalääkkeistä; Ventolinesta, Seretidesta ja Symbicortista sekä astmapiipun oikeanlaisesta käytöstä astman hoitoon.

Astman lääkehoidon lisäksi astman oireita voidaan pyrkiä helpottamaan myös seuraavin kotikonstein:

1. Vältä hengitysteitä ärsyttäviä tekijöitä, kuten siite-, eläin- ja katupölyä, käryjä sekä voimakkaita tuoksuja.
2. Huolehdi säännöllisestä siivouksesta ja järjestyksestä kotona.
3. Tuuleta usein, myös vuodevaatteet.
4. Varmista, ettei huoneistossa ole kosteusvaurioituneiden materiaalien mikrobikasvua (bakteereja, homesieniä).
5. Pyri välttämään tavarapaljoutta.
6. Vältä tupakointia ja passiivista tupakointia etenkin sisätiloissa.
7. Säännöllinen liikunta on olennainen osa astman hoitoa, sillä se lievittää sairauden oireita ja parantaa elimistön rasituksen sietokykyä.
8. Vahvista luontaista immuniteettia ulkoilemalla ja liikkumalla luonnossa, mutta muista suojautua kylmältä ilmalta.
9. Suosi kasviksia, juureksia ja hedelmiä sekä marjoja, sillä ne vahvistavat immuniteettia.
10. Käytä antibiootteja vain hyvin perustein, sillä ne saattavat edesauttaa astman kehittymistä.

Sivu päivitetty 26.6.2017