• Sisältää reseptin
  • Aidot lääkkeet
  • Kaikenkattava palvelu - Ei piilotettuja kuluja
  • Seuraavan päivän toimitus
Etusivu / Migreeni

Migreeni

Hanki hoito migreeniin e-reseptillä

Migreeni on maailman yleisin neurologinen sairaus, jota sairastaa arviolta yksi kymmenestä aikuisesta. Sen erottaa tavallisesta päänsärystä siihen liittyvä sykkivä, usein toispuoleinen kipu, sekä pahoinvointi, joka voi johtaa oksenteluun. Myös näkökentän häiriöt ovat tyypillisiä. Perimä ja useat erilaiset ärsykkeet voivat altistaa migreenille.

Täsmälääkkeet tuovat avun kun kohtauksen oireet ilmenevät, tai kun kohtaus on jo ehtinyt alkaa. euroClinixin valikoimasta löydät tunnetut ja tehokkaat lääkkeet migreenin oireiden hoitoon. Lääkärin verkkokonsultaatio, resepti ja toimitus sisältyvät hintaan.

Sisällön on arvioinut lääketieteen ammattilainen
Dr. Mahesh Chhaya MBBS Julkaisutiimimme kirjoittama
Viimeksi arvioitu 05 huhtikuuta 2021

Saatavilla olevat hoidot

Almotriptan
Almotriptan 5(1 Tuotearviot)
  • Tehokas apu migreenin aiheuttamiin oireisiin
  • Supistaa verisuonia, vähentäen päänsärkyä ja pahoinvointia
  • Soveltuu sekä aurallisen että aurattoman migreenin hoitoon
Lisätietoa
Hinnat alkaen 64.95€
Sumatriptan
Sumatriptan 4.6(7 Tuotearviot)
  • Tehokas apu migreenin aiheuttamiin oireisiin
  • Supistaa verisuonia, vähentäen särkyä ja pahoinvointia
  • Soveltuu sekä ennakko-oireisten että ennakko-oireettomien migreenikohtausten hoitoon
Lisätietoa
Hinnat alkaen 42.95€

Mikä migreeni on?

Migreeni on maailman yleisin neurologinen sairaus, jonka aiheuttavia tekijöitä ei vielä täysin tunneta. Se on yleisempi kuin esimerkiksi diabetes tai astma. Naisista jopa joka seitsemäs, ja miehistä joka 20. kärsii siitä ajoittain. Naisilla se on yleisempi kuin miehillä, sillä hormonikierto on yksi sen laukaisevista tekijöistä.

On tärkeää ymmärtää, että kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Esimerkiksi niskalihasten jäykkyyteen liittyvään jännityspäänsärkyyn ja Hortonin päänsärkyyn eli sarjoittaiseen päänsärkyyn kuuluvat oireet voidaan helposti sekoittaa migreeniin. Migreenin diagnoosi täyttyy, kun potilaalla on ollut vähintään 5 päänsärkykohtausta, joiden kesto on ollut vähintään 4 tuntia, ja näiden kohtausten aikana on lisäksi esiintynyt joko pahoinvointia tai yliherkkyyttä valolle tai äänille. Pelkkä päänsärky ei siis tarkoita migreenidiagnoosia.

Mistä migreeni johtuu?

Migreenin laukaisevia tekijöitä ei vielä täysin tunneta. Osittain sen ilmenemiseen vaikuttaa perinnöllisyys, mutta sen oireet voi olla perheen sisälläkin hyvin erilaisia. Kohtauksen syntymiseen johtaa sähkökemiallinen muutos aivorungossa, jonka alueelta kolmoishermo säätelee pään ja kasvojen tuntoa sekä verenkiertoa. Myös pään alueen verisuonten laajenemisella on todettu olevan yhteys kohtauksiin.

Migreenikohtauksen laukaisevia syitä ovat esimerkiksi stressi, kirkkaat valot, voimakkaat lämpötilan vaihtelut, helle, hajut, alkoholi tai muutokset vuorokausirytmissä. Naisilla laukaisevia tekijöitä voivat olla hormonaaliset muutokset, kuten kuukautiset tai raskaus. Joillakin tietyt ruoka-aineet ovat yhteydessä kohtauksiin: esimerkiksi viinillä tai kolajuomilla, einesruoilla, suklaalla tai tietyillä lisäaineilla on epäilty olevan niihin vaikutusta.

Päänsäryt voivat myös muuttua pitkittyneeksi ja komplisoituneeksi kohtauslääkkeiden, kuten opiaattien ja kipulääkkeiden, pitkään jatkuneen liikakäytön seurauksena.

Mistä tunnistaa migreenin ja mitä sen oireisiin kuuluu?

Migreeni eroaa muista pään alueen säryistä sillä, että särky on yleensä sykkivää tai jyskyttävää, usein toispuoleista, siihen liittyy aaltoilevaa pahoinvointia ja usein myös oksentelua, valo-, haju- tai ääniherkkyyttä, ja se on useimmiten lamaannuttavaa, sekä pahenee fyysisestä rasituksesta. Erilaiset autonomisen hermoston oireet, kuten suoliston toiminnan hidastuminen, ja verenpaineen ja pulssin muutokset ovat myös yleisiä. Yhden kohtauksen aikaiset kivut voivat kestää neljästä tunnista jopa kolmeen vuorokauteen.

Kohtauksen alkua voivat edeltää useanlaiset oireet, kuten palelu, hikoilu, ärtyneisyys, haukottelu, jano tai makean himo. Toistuvasta migreenistä kärsivät oppivat yleensä tunnistamaan kohtausta edeltävät esioireensa. Jälkioireina ilmenee puolestaan usein väsymystä, mielialan vaihtelua, ja pään ja niskan alueen arkuutta ja jäykkyyttä.

Migreeni jaetaan yleisesti auralliseen ja aurattomaan. Suurimmalla osalla (noin 85%) kohtaukset ilmenevät aurattomina. Noin 15% potilaista kohtaukset ovat aurallisia. Aurallisessa migreenissä kohtaus alkaa esioireilla, joista yleisimpiä ovat näköhäiriöt, kuten sahalaitakuvio eli aura näkökentässä, kirkkaat valot tai kaksoiskuvat. Myös pistelyn ja puutumisen tuntemukset esimerkiksi kasvoissa ja käsissä ovat yleisiä. Muita oireita ovat raajojen voimattomuus, väsymys, puhehäiriöt ja joskus jopa toispuoleinen halvaus. Varsinainen kohtaus alkaa tunnin sisällä näistä auran esioireista.

Migreenikohtauksen oireet - grafiikka

Hormonaalinen migreeni

Hormonaalisesta migreenistä puhutaan silloin, kun kohtaukset liittyvät hormoniperäisiin muutoksiin, kuten kuukautiskierron eri vaiheisiin. Yli puolella naisista kuukautiset ovat yleinen syy migreenin laukeamiseen. Syyksi arvellaan kuukautisten aiheuttamaa estrogeenitason laskua, sekä kohdun limakalvolta vapautuvia prostaglandiineja, jotka ovat yhteydessä kehon tulehduksiin ja kipuaistimusten säätelyyn.

Krooninen migreeni

Kroonisessa migreenissä keho ei palaudu kohtauksesta normaalitilaan, vaan huono olo on jatkuvaa kohtausten välilläkin. Päänsärkyä esiintyy yhden kuukauden aikana keskimäärin 20-22. Kroonistuminen tapahtuu yleensä vähitellen, kohtauspäivien yleistyessä niin, että säryttömiä päiviä on lopulta vähemmän kuin päänsärkypäiviä. Krooninen migreeni on vaikeahoitoinen ja usein väärinymmärretty sairaus, jonka riskitekijöihin kuuluvat muun muassa liiallinen kohtauslääkkeiden käyttö tai vastakohtaisesti kohtausten puutteellinen hoito, masennus ja muut psyykkiset ongelmat, ylipaino ja purentaelimistön ongelmat.

Basilaari- eli aivorunkomigreeni

Aivorunkomigreeni on harvinainen ja vakava aurallisen migreenin muoto. Sen oireet muistuttavat perinteistä aurallista migreeniä, mutta näkökenttäpuutokset voivat yltyä niin rajuiksi, että potilas menettää näkökyvyn väliaikaisesti kokonaan. Puhe-, kuulo- ja tasapainohäiriöt ovat myös yleisiä. Normaalista kohtauksista poiketen oireet voivat kestää useita tunteja, harvemmin jopa päiviä tai viikkoja. Basilaariselle migreenille on yleistä sen puhkeaminen jo lapsena, jopa alle kouluikäisenä. Perimällä on siihen suuri vaikutus.

Hemipleginen migreeni

Tämä tyyppi on myös aurallinen, mutta sen tunnistettavin oire on toispuoleinen halvaus, joka voi ilmetä kädessä, olkapäässä, jalassa, sekä kasvoissa. Basilaarimigreenin tavoin hemiplegisen migreenityypin oireet voivat olla pitkäkestoisia ja puhehäiriöt ovat yleisiä, lisäksi tajunnantaso voi laskea kohtauksen aikana. Myös tämä sairaus on vahvasti perinnöllinen, ja sen aiheuttajaksi on tunnistettu kolme erilaista geenimutaatiota. Halvausoireet tekevät kohtauksista pelottavia, ja potilaat hakeutuvatkin usein päivystykseen, sillä on tärkeää pystyä poissulkemaan aivoinfarkti halvausoireiden aiheuttajana.

Vestibulaarinen migreeni

Tällä tyypillä viitataan migreenihuimaukseen, jota esiintyy noin 10% potilaista. Huimaus aiheutuu sisäkorvan tasapainoelimen eli vestibulumin tasapainohäiriöistä. Vestibulaarisen migreenin tyypillisiä oireita ovat kohtauksittainen kiertohuimaus eli vertigo, valo- ja ääniherkkyys, pahoinvointi ja erilaiset auraoireet. Myös matkapahoinvointia ilmenee normaalia useammin. Huimausta voi esiintyä ilman päänsärkyä, mikä voi vaikuttaa tämän migreenityypin alidiagnosointiin.

Vatsamigreeni

Vatsa- eli abdominaalinen migreeni oirehtii nimensä mukaisesti vatsan alueella. Kyseessä on luultua yleisempi sairaus, jota tavataan kaikenikäisillä. Selittämättömät vatsaoireet tulkitaan usein virheellisesti liittyvän ärtyneeseen paksusuoleen. Vatsamigreenissä oireet voivat ilmetä kohtauksittain tai pitkäaikaisesti, ja niihin lukeutuvat jomottava kipuilu vatsan alueella, turvotus, pahoinvointi ja ummetusta tai ripulia. Auraoireita siihen ei liity. Migreeni voi siis oireilla pään sijaan myös muualla kehossa, mutta sen hoitoon käytetään pitkälti samoja keinoja kuin perinteiseen migreeniin.

Onko aurallinen migreeni vaarallinen?

Aurallinen migreeni on usein yhdistetty kohonneeseen aivoinfarktin riskiin. Aurallisten kohtausten aiheuttama riski ei kuitenkaan ole sen suurempi kuin aurattomien. Pitkittyneitä auraoireita on aiemmin diagnosoitu virheellisesti aivoinfarkteiksi niiden samankaltaisuuden vuoksi. Tällaisia oireita ovat näkö- ja puhehäiriöt, raajojen toispuoleinen toimimattomuus ja voimattomuus. Pahimmillaan hoitamaton migreenikohtaus voi todellakin aiheuttaa pienen infarktin aivoissa, mutta vaikka oireet ovat rajuja, tällaiset komplikaatiot ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Varotoimena aurallisesta migreenistä kärsivien naisten ei tulisi käyttää estrogeenipitoisia ehkäisypillereitä, sillä myös ne voivat kasvattaa infarktin riskiä. Myös ylipaino ja tupakointi nostavat aivoverenkiertohäiriöiden riskiä.

Migreeniauran ja vakavan tilapäisen aivoverenkierron häiriön oireiden erottaminen toisistaan voi olla haastavaa. Aivoverenkierron häiriö ilmenee kuitenkin äkillisemmin ja nopeammin, kun taas auralle on tyypillistä sen asteittainen eteneminen ja muuntuminen. Näkökentän häiriöt vaikuttavat aurallisessa migreenissä molempiin silmiin ja ne alkavat usein kirkkaana pisteenä, kun taas verenkiertohäiriön tai verkkokalvon iskemian kohdalla tyypillistä on nopea, toispuoleinen näön hämärtyminen.

Auraa seuraa usein päänsärky, mutta kohtaus voi olla myös särytön. Tämä voi vaikeuttaa entisestään auraoireiden erottamista aivoverenkiertohäiriön oireistosta, erityisesti ensimmäisen migreenikohtauksen kohdalla tai silloin, kun aiempien kohtausten yhteydessä on esiintynyt myös pääkipua.

Mikä auttaa migreeniin?

Migreenitaipumusta ei voi poistaa, mutta kohtauksia on mahdollista hoitaa ja ennaltaehkäistä sekä kotikonstein että erilaisin hoidoin. Yleinen helpottava keino on makuulla olo pimeässä, viileässä ja hiljaisessa huoneessa. Otsalle voi laittaa kylmän kääreen. Kohtauksia voi oppia ennakoimaan, ja päänsärkypäiväkirjan pidosta voi olla apua laukaisevien tekijöiden tunnistamisessa.

Migreenin itsehoito

Ehkäisevinä keinoina voidaan käyttää säännöllisen vuorokausirytmin ja ruokailuaikojen ylläpitoa, alkoholin, kofeiinipitoisten juomien, kuten kahvin ja energiajuomien, ja tupakoinnin välttämistä, riittävää veden saantia, sekä voimakkaille valoille (kuten television ja tietokoneen ruutu, diskovalot) pitkittyneen altistumisen välttämistä. Jotkut ovat saaneet apua ruokavalion muutoksista, kuten ketogeenisen ruokavalion noudattamisesta tai rasvan vähentämisestä.

Tutkimusnäyttöä erilaisten luontaishoitojen ja vitamiinien vaikutuksista ei ole riittävästi, mutta joillakin niistä voi olla lieventäviä ja ehkäiseviä vaikutuksia:

  • B-2-vitamiinin eli riboflaviinin ja D-vitamiinin puutteen on todettu voivan altistaa migreenille, ja näitä vitamiineja käytetäänkin usein sen ennaltaehkäisyssä.
  • Ubikinoni on solujen energiantuotantoon osallistuva, vitamiinien kaltainen molekyyli, jonka käytöstä ravintolisänä migreenin hoidossa on saatu myönteisiä tuloksia.
  • Magnesiumilla on kehoa ja lihaksia rentouttava vaikutus, minkä ansiosta se voi auttaa ehkäisemään kohtausten syntyä.
  • Ruttojuuriuutteen tulehdusta torjuvat vaikutukset voivat auttaa lieventämään päänsärkyä.

Lääkehoito

Osa potilaista pärjää ilman lääkitystä tai ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Tavallisilla särkylääkkeillä, kuten parasetamolilla, voidaan hoitaa kohtausten aiheuttamia oireita. Pahoinvointilääkkeillä voidaan lisäksi hoitaa migreeniin usein liittyviä oireita pahoinvointia ja oksetusta, ja ne voivat lisäksi tehostaa muun lääkityksen vaikutusta.

Joskus kohtausten helpottamiseen vaaditaan täsmälääkkeitä. Tällaisia ovat serotoniini 5-HT2-reseptorin antagonistit-ryhmään kuuluvat lääkkeet eli triptaanit. Ne helpottavat kipua supistamalla pään verisuonia ja ehkäisemällä ihon ja kasvojen tuntohermoille välittyvää kipua. Triptaaneja on saatavilla tablettien ja joitakin nenäsuihkeen, suussa hajoavien tai pistoksen muodoissa. Pistoshoitona saatavilla olevien valmisteiden ei tarvitse imeytyä elimistöön, ja ne antavat tämän vuoksi nopeimman avun kohtaukseen. Tämä voi olla hyödyllistä pahoinvoinnin ja oksentelun ilmetessä, tai jos oireet kehittyvät äkkinäisesti pahoiksi ja lamaannuttaviksi.

euroClinixin valikoimaan kuluu kahta triptaaniryhmään kuuluvaa migreenilääkettä, Almotriptania ja Sumatriptania. Kumpaakin on saatavilla tablettien muodossa. Triptaanit on tarkoitettuja migreenikohtausten hoitoon, eikä niitä tulee siis käyttää ennaltaehkäisevästi. Jatkuvassa, runsaassa käytössä ne voivat aiheuttaa lääkepäänsärkyä.

Muihin lääkinnällisiin hoitoihin lukeutuvat migreenin estolääkkeet, jotka on tarkoitettu potilaille, joilla kohtauksia ilmenee tiheästi. Näihin lukeutuvat beetasalpaajat, kuten propranololi, kalsiumsalpaajat, kuten verapamiili, reniini-angiotensiini-järjestelmään vaikuttavat lääkkeet, kuten kandesartaani, sekä jotkin kipukynnystä nostavat mielialalääkkeet. Joskus voidaan määrätä myös epilepsialääkettä, mutta sivuvaikutuksiensa takia ne eivät ole koskaan ensisijainen hoitovaihtoehto.

Uusimpiin migreenin ehkäisylääkkeisiin kuuluvat biologiset täsmälääkkeet, CGRP-vasta-aineet, joista esimerkiksi erenumabia sisältävä Aimovig on hiljattain tullut Suomen markkinoille. Niiden käyttö on tällä hetkellä vielä melko harvinaista.

Hormonaalista migreeniä naisilla voivat lievittää ehkäisytabletit, hormonikierukka tai estrogeenilisän käyttö.

Vakavassa migreenikohtauksessa, jota ei saada helpottumaan kotihoidossa 72 tunnin sisällä, ensiavussa voidaan antaa infuusiona Färkkilän tipaksi kutsuttua lääkeyhdistelmää kohtausoireiden helpottamiseksi.

Muita keinoja migreenin hoitoon

Migreenin hoitoon on olemassa monia muitakin keinoja. Vaikeaan, krooniseen migreeniin voidaan käyttää ehkäisevänä hoitona pistoksen muodossa botuliinia eli botoxia. Osa on saanut helpotusta Suomessa vielä melko harvinaisesta Daith-lävistyksestä. Tämän rustoon tehtävän lävistyksen vaikutus perustuu korvan akupunktisten pisteiden stimulointiin. Voit lukea lisää näistä vaihtoehtoisista menetelmistä täältä.

Muihin lääkkeettömiin hoitovaihtoehtoihin lukeutuvat muun muassa akupunktio, fysioterapia, hieronta ja migreenipanta.

  • Valitse
    lääkitys

  • Täytä lyhyt
    terveyskysely

  • Lääkäri kirjoittaa
    reseptin

  • Lääkitys lähetetään
    apteekista