COVID-19 päivitys: Palvelumme toimii normaalisti.
Puhelin Lähetä viesti
Asiakaspalvelutiimi on paikalla: ma-pe 10:00-19:00
  • Yksityinen ja luotettava palvelu
  • Aidot lääkkeet
  • Kaikenkattava palvelu - Ei piilotettuja kuluja
  • Nopea toimitus
Etusivu / Migreeni

Migreeni

Tietoa migreenistä, sen hoidosta ja euroClinixiltä saatavilla olevista lääkkeistä

Migreeni on maailman yleisin neurologinen sairaus, jota sairastaa arviolta yksi kymmenestä aikuisesta. Sen erottaa tavallisesta päänsärystä siihen liittyvä sykkivä, usein toispuoleinen kipu, sekä pahoinvointi, joka voi johtaa oksenteluun. Myös näkökentän häiriöt ovat tyypillisiä. Perimä ja useat erilaiset ärsykkeet voivat altistaa migreenille.

Täsmälääkkeet tuovat avun kun kohtauksen oireet ilmenevät, tai kun kohtaus on jo ehtinyt alkaa. euroClinixin valikoimasta löydät tunnetut ja tehokkaat lääkkeet migreenin oireiden hoitoon. Lääkärin verkkokonsultaatio, resepti ja toimitus sisältyvät hintaan.

Saatavilla olevat hoidot

Almotriptan 5(1 Tuotearviot)
  • Tehokas apu migreenin aiheuttamiin oireisiin
  • Supistaa verisuonia, vähentäen päänsärkyä ja pahoinvointia
  • Soveltuu sekä aurallisen että aurattoman migreenin hoitoon
Lisätietoa
Hinnat alkavat 64.95€
Sumatriptan 4(3 Tuotearviot)
  • Tehokas apu migreenin aiheuttamiin oireisiin
  • Supistaa verisuonia, vähentäen särkyä ja pahoinvointia
  • Soveltuu sekä ennakko-oireisten että ennakko-oireettomien migreenikohtausten hoitoon
Lisätietoa
Hinnat alkavat 42.95€

Mikä migreeni on?

Migreeni on maailman yleisin neurologinen sairaus, jonka aiheuttavia tekijöitä ei vielä täysin tunneta. Se on yleisempi kuin esimerkiksi diabetes tai astma. Naisista jopa joka seitsemäs, ja miehistä joka 20. kärsii ajoittain migreenistä. Naisilla se on yleisempi kuin miehillä, sillä hormonikierto on yksi sen laukaisevista tekijöistä.

On tärkeää ymmärtää, että kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Esimerkiksi niskalihasten jäykkyyteen liittyvään jännityspäänsärkyyn ja Hortonin päänsärkyyn eli sarjoittaiseen päänsärkyyn kuuluvat oireet voidaan helposti sekoittaa migreeniin. Migreenin diagnoosi täyttyy, kun potilaalla on ollut vähintään 5 päänsärkykohtausta, joiden kesto on ollut vähintään 4 tuntia, ja näiden kohtauksien aikana on lisäksi esiintynyt joko pahoinvointia tai yliherkkyyttä valolle tai äänille. Pelkkä päänsärky ei siis tarkoita migreenidiagnoosia.

Mistä migreeni johtuu?

Migreenin laukaisevia tekijöitä ei vielä täysin tunneta. Osittain sen ilmenemiseen vaikuttaa perimä, mutta sen oireet voi olla perheen sisälläkin hyvin erilaisia. Kohtauksen syntymiseen johtaa sähkökemiallinen muutos aivorungossa, jonka alueelta kolmoishermo säätelee pään ja kasvojen tuntoa sekä verenkiertoa. Myös pään alueen verisuonten laajenemisella on todettu olevan yhteys kohtauksiin.

Migreenikohtauksen laukaisevia syitä ovat esimerkiksi stressi, kirkkaat valot, voimakkaat lämpötilan vaihtelut, kuumuus, alkoholi tai muutokset vuorokausirytmissä. Naisilla hormonaaliset muutokset, kuten kuukautiset, voivat laukaista migreenin. Joillakin tietyt ruoat ovat yhteydessä kohtauksiin: esimerkiksi viinillä tai kolajuomilla, einesruoilla, suklaalla tai tietyillä lisäaineilla on epäilty olevan niihin vaikutusta.

Mistä tunnistaa migreenin ja mitä sen oireisiin kuuluu?

Migreeni eroaa muista pään alueen säryistä sillä, että särky on yleensä sykkivää tai jyskyttävää, usein toispuoleista, siihen liittyy pahoinvointia ja usein myös oksentelua, valo-, haju- tai ääniherkkyyttä, ja on useimmiten lamaannuttavaa, sekä pahenee fyysisestä rasituksesta. Erilaiset autonomisen hermoston oireet, kuten suoliston toiminnan hidastuminen, ja verenpaineen ja pulssin muutokset ovat myös yleisiä. Yhden kohtauksen aikaiset kivut voivat kestää neljästä tunnista jopa kolmeen vuorokauteen.

Kohtauksen alkua voivat edeltää useanlaiset oireet, kuten palelu, hikoilu, ärtyneisyys, haukottelu tai makean himo. Toistuvasta migreenistä kärsivät oppivat yleensä tunnistamaan kohtausta edeltävät esioireensa. Jälkioireina ilmenee puolestaan usein väsymystä, mielialan vaihtelua, ja pään ja niskan alueen arkuutta ja jäykkyyttä.

Migreeni jaetaan yleisesti auralliseen ja aurattomaan migreeniin. Suurimmalla osalla (noin 85%) kohtaukset ilmenevät aurattomina. Noin 15% potilaista kohtaukset ovat aurallisia. Aurallisessa migreenissä kohtaus alkaa esioireilla, joista yleisimpiä ovat näköaistimukset, kuten sahalaitakuvio eli aura näkökentässä tai kirkkaat valot. Myös pistelyn ja puutumisen tuntemukset ovat yleisiä. Muita oireita ovat raajojen voimattomuus, väsymys, puhehäiriöt ja joskus jopa toispuoleinen halvaus. Varsinainen kohtaus alkaa tunnin sisällä näistä auran esioireista.

Hormonaalinen migreeni

Hormonaalisesta migreenistä puhutaan silloin, kun kohtaukset liittyvät hormonaalisiin muutoksiin, kuten kuukautiskierron eri vaiheisiin. Yli puolella naisista kuukautiset ovat yleinen syy migreenin laukeamiseen. Syyksi arvellaan kuukautisten aiheuttamaa estrogeenitason laskua, sekä kohdun limakalvolta vapautuvia prostaglandiineja, jotka ovat yhteydessä kehon tulehduksiin ja kipuaistimusten säätelyyn.

Krooninen migreeni

Kroonisessa migreenissä keho ei palaudu kohtauksesta normaalitilaan, vaan huono olo on jatkuvaa kohtausten välilläkin. Päänsärkyä esiintyy yhden kuukauden aikana keskimäärin 20-22. Kroonistuminen tapahtuu yleensä vähitellen, kohtauspäivien yleistyessä niin, että säryttömiä päiviä on lopulta vähemmän kuin päänsärkypäiviä. Krooninen migreeni on vaikeahoitoinen ja usein väärinymmärretty sairaus, jonka riskitekijöihin kuuluvat muun muassa liiallinen migreenikohtauslääkkeiden käyttö tai vastakohtaisesti kohtausten puutteellinen hoito, masennus ja muut psyykkiset ongelmat, ylipaino ja purentaelimistön ongelmat.

Basilaari- eli aivorunkomigreeni

Basilaarimigreeni on harvinainen ja vakava aurallisen migreenin muoto. Sen oireet muistuttavat aurallista migreeniä, mutta näkökenttäpuutokset voivat yltyä niin rajuiksi, että potilas menettää näkökyvyn väliaikaisesti kokonaan. Puhe-,kuulo- ja tasapainohäiriöt ovat myös yleisiä. Normaalista kohtauksista poiketen oireet voivat kestää useita tunteja, harvemmin jopa päiviä tai viikkoja. Tälle sairaudelle on yleistä sen puhkeaminen jo nuorena, jopa alle kouluikäisenä. Perimällä on suuri vaikutus aivorunkomigreeniin.

Hemipleginen migreeni

Tämä migreenin muoto on myös aurallinen, mutta sen tunnistettavin oire on toispuoleinen halvaus, joka voi ilmetä kädessä, olkapäässä, jalassa, sekä kasvoissa. Basilaarimigreenin tavoin oireet voivat olla pitkäkestoisia ja puhehäiriöt ovat yleisiä, lisäksi tajunnantaso voi laskea kohtauksen aikana. Myös tämä sairaus on vahvasti perinnöllinen, ja sen aiheuttajaksi on tunnistettu kolme erilaista geenimutaatiota.

Mikä auttaa migreeniin?

Migreenitaipumusta ei voi poistaa, mutta kohtauksia on mahdollista hoitaa. Yleinen helpottava keino on makuulla olo pimeässä, viileässä ja hiljaisessa huoneessa. Otsalle voi laittaa kylmän kääreen. Kohtauksia voi oppia ennakoimaan, ja päänsärkypäiväkirjan pidosta voi olla apua laukaisevien tekijöiden tunnistamisessa.

Migreenin lääkehoito

Osa migreenistä kärsivistä pärjää ilman lääkitystä tai ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Tavallisilla särkylääkkeillä, kuten parasetamolilla, voidaan hoitaa migreenin oireita. Pahoinvointilääkkeillä voidaan lisäksi hoitaa migreeniin usein liittyviä oireita pahoinvointia ja oksetusta, ja ne voivat tehostaa muun lääkityksen vaikutusta.

Joskus migreenikohtauksen helpottamiseksi vaaditaan täsmälääkkeitä. Tällaisia ovat serotoniini 5-HT2-reseptorin antagonistit-ryhmään kuuluvat lääkkeet eli triptaanit. Ne helpottavat kipua supistamalla pään verisuonia ja ehkäisemällä ihon ja kasvojen tuntohermoille välittyvää kipua. Triptaaneja on saatavilla tablettien ja joitakin nenäsuihkeen, suussa hajoavien tai pistoksen muodoissa. Pistoksena saatavien valmisteiden ei tarvitse imeytyä elimistöön, ja ne antavat tämän vuoksi nopeimman avun kohtaukseen. Tämä voi olla hyödyllistä pahoinvoinnin ja oksentelun ilmetessä, tai jos oireet kehittyvät äkkinäisesti pahoiksi ja lamaannuttaviksi.

euroClinixin valikoimaan kuluu kahta triptaaniryhmään kuuluvaa migreenilääkettä, Almotriptania ja Sumatriptania. Kumpaakin on saatavilla tablettien muodossa. Triptaanit on tarkoitettuja migreenikohtausten hoitoon, eikä niitä tulee siis käyttää ennaltaehkäisevästi. Jatkuvassa, runsaassa käytössä ne voivat aiheuttaa lääkepäänsärkyä.

Muihin migreenilääkityksiin lukeutuvat estolääkkeet, jotka on tarkoitettu potilaille, joilla kohtauksia ilmenee tiheästi. Näihin lukeutuvat beetasalpaajat, kalsiumsalpaajat sekä jotkin kipukynnystä nostavat mielialalääkkeet. Joskus voidaan määrätä myös epilepsialääkettä, mutta sivuvaikutuksiensa takia ne eivät ole koskaan ensisijainen hoitovaihtoehto.

Uusimpiin migreenin ehkäisylääkkeisiin kuuluvat kalsitoniini-geeni peptidin monoklonaaliset vasta-aineet, joista erenumabi ja fremanetsumabi ovat hiljattain tulleet Suomen markkinoille. Niiden käyttö on tällä hetkellä vielä harvinaista.

Hormonaalista migreeniä naisilla voivat lievittää ehkäisytabletit, hormonikierukka tai estrogeenilisän käyttö.

Muita keinoja migreenin hoitoon

Migreenin hoitoon on olemassa monia muitakin keinoja. Vaikeaan, krooniseen migreeniin voidaan käyttää ehkäisevänä hoitona pistoksen muodossa botuliinia eli botoxia.

Lääkkeettömiin hoitovaihtoehtoihin lukeutuvat muun muassa akupunktio, fysioterapia, hieronta ja muutokset ruokavalioon.

Ehkäisevinä keinoina voidaan käyttää säännöllisen vuorokausirytmin ja ruokailuaikojen ylläpitoa, alkoholin, kofeiinipitoisten juomien ja tupakoinnin välttämistä, riittävää veden saantia, sekä voimakkaille valoille (kuten television ja tietokoneen ruutu, diskovalot) pitkittyneen altistumisen välttämistä.

  • Valitse
    lääkitys

  • Täytä lyhyt
    terveyskysely

  • Lääkäri kirjoittaa
    reseptin

  • Lääkitys lähetetään
    apteekista