Kirjaudu tilillesi
Diabetes on kolmanneksi yleisin kansantauti Suomessa: jopa puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Näistä 50 000 sairastaa tyypin 1 diabetesta ja 300 000 tyypin 2 diabetesta; tämän lisäksi arvioidaan olevan jopa 150 000 diagnosoimatonta tyypin 2 diabeetikkoa.
Diabetes on koko elämän kestävä sairaus, jossa potilaan verensokeriarvo (glukoosi) on jatkuvasti liian korkea. Haiman tuottama insuliini on vastuussa glukoosin määrän säätelystä veressä, ja diabeteksessa haiman toiminta on muuttunut. Jos diabetesta ei hoideta, korkeat verensokeriarvot voivat johtaa vakaviin terveyshaittoihin.
Diabeteksesta on olemassa kaksi eri muotoa:
Tämän lisäksi raskaana oleville, aiemmin täysin terveille naisille voi kehittyä raskausdiabetes, joka kuitenkin yleensä häviää synnytyksen jälkeen.
Tyypin 1 diabetes (nk. nuoruusiän diabetes) on autoimmuunisairaus, jossa kehon puolustusjärjestelmä hyökkää terveitä kudoksia vastaan. Puolustusjärjestelmä tuhoaa haiman soluja, jolloin elimen toiminta heikentyy, eikä se pysty enää tuottamaan insuliinia. Glukoosi ei pysty ilman insuliinia poistumaan verenkierrosta soluihin, eivätkä solut saa tarvitsemaansa energiaa. Tämän tyypin diabetes on erityisen yleinen lasten ja nuorten keskuudessa.
Nuoruusiän diabetes on usein perinnöllinen sairaus, eikä sen kehittymisen syystä ole täysin selkeää käsitystä tutkijoiden keskuudessa. Osa uskoo, että puolustusjärjestelmän reaktion aiheuttaa jonkinlainen virustartunta haimassa.
Jos lähisukulaisesi, kuten vanhempi, veli tai sisko, sairastaa tyypin 1 diabetesta, on sinulla noin 6% mahdollisuus sairastua diabetekseen. Jos perheessä ei esiinny diabetesta, on sen riski alle 0.5%.
Tyypin 1 diabeteksen oireet voivat kehittyä nopeasti, jopa muutaman päivän tai viikon aikana, etenkin lasten kohdalla. Vanhemmilla potilailla oireiden kehittyminen voi kestää pidempään, noin muutaman kuukauden.
Aikuisiän diabetes oireilee pitkälti samalla tavalla kuin tyypin 1 diabetes, mutta sen oireet voivat olla huomaamattomampia ja kehittyvät salakavalasti vuosien aikana.
Yleisimmät oireet kummankin diabetesmuodon alkuvaiheessa ovat:
Tyypin 1 diabetes voi aiheuttaa myös seuraavia oireita:
Tyypin 2 diabetes voi aiheuttaa tyypillisten oireiden lisäksi kovaa väsymystä etenkin aterioinnin jälkeen, masennusta ja ärtyisyyttä, ja tulehdusherkkyyttä. Tyypin 2 diabetes ehtii usein edetä pitkälle ennen diagnoosia, sillä oireilun epämääräisyys ei välttämättä herätä epäilystä diabeteksesta. Jatkuvasti koholla oleva verensokeri voi johtaa vakavampiin oireisiin, kuten:
Ota yhteys lääkäriin, jos sinulla ilmenee seuraavia oireita:
Jos epäilet diabetesta tai suvussasi esiintyy diabetesta, hakeudu verensokerikokeisiin. Hoitamaton diabetes voi aiheuttaa vaurioita lähes kaikkialla kehossa, etenkin sydämessä, verisuonissa, silmissä, munuaisissa ja hermostossa, sekä ikenissä ja hampaissa.
Tyypin 1 diabetes (nk. nuoruusiän diabetes) on autoimmuunisairaus, jossa kehon puolustusjärjestelmä hyökkää terveitä kudoksia vastaan. Puolustusjärjestelmä tuhoaa haiman soluja, jolloin elimen toiminta heikentyy, eikä se pysty enää tuottamaan insuliinia. Glukoosi ei pysty ilman insuliinia poistumaan verenkierrosta soluihin, eivätkä solut saa tarvitsemaansa energiaa. Tämän tyypin diabetes on erityisen yleinen lasten ja nuorten keskuudessa.
Nuoruusiän diabetes on usein perinnöllinen sairaus, eikä sen kehittymisen syystä ole täysin selkeää käsitystä tutkijoiden keskuudessa. Osa uskoo, että puolustusjärjestelmän reaktion aiheuttaa jonkinlainen virustartunta haimassa.
Jos lähisukulaisesi, kuten vanhempi, veli tai sisko, sairastaa tyypin 1 diabetesta, on sinulla noin 6% mahdollisuus sairastua diabetekseen. Jos perheessä ei esiinny diabetesta, on sen riski alle 0.5%.
Tyypin 2 diabetes on sairauden yleisin muoto, ja se tunnetaan myös aikuisiän diabeteksena, sillä suurin osa tähän diabeteksen muotoon sairastuneista on aikuisia ja vanhuksia. Viime vuosikymmenien aikana lapsilla ja nuorilla todettujen tyypin 2 diabetestapausten määrä on kuitenkin ollut hälyttävässä kasvussa, ja tämän uskotaan johtuvan muuttuneista ruokailu- ja liikuntatottumuksista.
Aikuisiän diabetes kehittyy yleensä huomattavasti hitaammin, kuin tyypin 1 diabetes, eikä se välttämättä aiheuta heti huomattavia oireita, mikä hankaloittaa pikaista diagnoosia.
Tyypin 2 diabeteksessa keho ei pysty tuottamaan tai käyttämään insuliinia normaalisti: tämä tunnetaan insuliiniresistenssina. Taudin alussa haima tuottaa ylimääräistä insuliinia korvatakseen puuttuvan insuliinin, mutta kun tila ehtii edetä pidemmälle, ei haima pysty tuottamaan tarpeeksi insuliinia pitääkseen verensokerin normaalina.
Tyypin 2 diabetes kehittyy hitaasti, eikä sen oireilu ole välttämättä yhtäjaksoista ja selkeää. Tämä vaikeuttaa diagnoosia, ja voi altistaa potilaan vakavillekin komplikaatioille. Diabeteksen diagnosoinnissa käytetään laboratoriokokeita, joissa verensokeriarvo mitataan syömättömyyden jälkeen. Tämän lisäksi voidaan tutkia elimistön reagointia sokeriin, jolloin käytetään sokerirasituskoetta. Jos potilaalla ei ole oireita ollenkaan, tulee tulosten olla diabetekseen viittavia kahdessa eri kokeessa.
Eri järjestöillä on erilainen käsitys siitä, mitkä arvot ovat normaaleja ja mitkä viittaavat diabetekseen. Tämä voi vaikeuttaa diagnoosia, jos tulokset eivät ole selkeitä. Maailman terveysjärjestön eli WHO:n diagnoosiraja diabetekselle on 7 (mmol/l). Normaali verensokeriarvo paaston jälkeen on WHO:n mukaan alle 6.0, kun taas Yhdysvaltojen diabetesyhdistyksen (ADA) mukaan se on alle 5.5. Suurentunut paastoarvo, joka voi olla merkki diabeteksesta, on WHO:n mukaan 6.1-6.9, ja ADA:n mukaan 5.6-6.9. Yli 11 mmol/l arvo puolestaan viittaa suoraan vahvasti diabetekseen. Mikäli diagnosointia halutaan helpottaa, tulisi diagnosointimenetelmiä yhdenmukaistaa.
Diabetesta ei voida parantaa, ja hoidossa keskitytäänkin verensokeriarvojen normalisoimiseen ja oireiden kontrollointiin. Hoitotavoittena on ehkäistä myöhemmin elämässä ilmeneviä diabeteksen aiheuttamia terveyshaittoja, kuten verisuonten, hermoston ja sisäelinten vaurioita, ja näköongelmia.
Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesta hoidetaan säännöllisellä insuliinipistoksella ja verensokeriarvojen tarkkailulla. Terveelliset elämäntavat ovat tärkeä osa diabeteksen hoitoa ja kontrollointia, ja potilaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ruokavalioon ja liikuntaan. Normaalipainossa pysyminen ja tupakoimattomuus parantavat yleistilaa huomattavasti.
Valitse
lääkitys
Täytä lyhyt
terveyskysely
Lääkäri kirjoittaa
reseptin
Lääkitys lähetetään
apteekista