Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää herpeksen (HSV) testauksesta

Herpes simplex -virusinfektiot aiheuttavat kivuliaita ja kutisevia rakkuloita iholla, ja ne leviävät fyysisen tai seksuaalisen kontaktin kautta tartunnan saaneen henkilön ihoaluetta koskettaessa. Eri viruskannat vaikuttavat ihoon eri tavalla. Herpes simplex -viruksella (HSV) on kaksi päätyyppiä

Herpes simplex -virus tyyppi 1 (eli HSV-1) aiheuttaa huuliherpeksen tai herpeksen suussa (herpes labialis), missä haavaumia esiintyy suussa ja sen ympärillä. Tämä herpestyyppi tarttuu tyypillisesti suusta suuhun kosketuksessa sellaisen henkilön kanssa, jolla on aktiivinen virustartunta.

Herpes simplex -virus tyyppi 2 (eli HSV-2) johtaa genitaaliherpekseen, joka aiheuttaa kivuliaita haavaumia ja rakkuloita genitaalialueen ja peräaukon alueella. Sukuelinherpes on sukupuolitauti eli se tarttuu seksikumppanista toiseen ihokontaktissa tai suuhun suuseksin yhteydessä.

Vaikka herpesinfektiot voivat esiintyä myös vyöruusun ja vesirokon muodossa (varicella zoster virus), HSV-virustyypit 1 ja 2 ovat sen yleisimpiä ja tarttuvimpia muotoja. Ne ovat myös viruksia, jotka todennäköisimmin vaativat testausta. Lääkärit pystyvät tyypillisesti diagnosoimaan vyöruusun pelkästään oireiden perusteella. Tyypillisiä oireita ovat ihottuman lisäksi flunssan kaltaiset oireet, kuten kuume, vilunväristykset ja pahoinvointi.

Hakeudu testiin heti, kun huomaat ensimmäiset taudin oireet, varsinkin jos herpesoireita esiintyy sukuelinten alueella. Mitä nopeammin diagnoosi todetaan, sitä nopeammin hoidon ja epämiellyttävien oireiden hoito onnistuu.

Jos kärsit huuliherpeksestä eli yskänrokosta, tutkimuksia ei yleensä tarvita. Hoidon voi hankkia netistä tai apteekista heti kun huuliherpeksestä aiheutuvaa pistelyä ilmenee. Jos olet kuitenkin kärsinyt huuliherpeksen oireista yli 10 päivää, suosittelemme ottamaan yhteyttä terveydenhoidon ammattilaiseen.

Mikä tahansa ihottuma ei tarkoita herpesinfektiota. Kyse voi olla monesta eri ihosairaudesta, kuten sieni-infektiosta tai ihottumasta. Testi antaa mielenrauhan ja diagnoosi selkeyttää, mistä oireet johtuvat.

On erittäin tärkeää, että sekä sinä ja kaikki viimeaikaiset seksikumppanit testataan HSV-2-infektion (sukupuoliherpeksen) varalta, ettei virusta tietämättään levitä muille. On hyvä käytäntö käydä sukupuolitautitesteissä rutiininomaisesti, jos seksikumppani vaihtuu usein. Itse asiassa vain joka kolmas HSV-tartunnan saaneista on diagnosoitu.

Ihmisten, joiden komplikaatioiden riski on muita suurempi tulisi myös käydä testeissä mahdollisimman pian. Heikentyneen vastustuskyvyn omaavien (kuten syöpähoidoissa käyvät tai HIV/AIDS-positiiviset) tai raskaana olevien riski saada komplikaatioita on todennäköisempi ja tällöin saatetaan tarvita erikoislääkärin hoitoa. Mitä nopeammin oireet diagnosoidaan, sitä nopeammin komplikaatioiden riskiä voi pienentää.

Testissä käyminen voi tuntua epämukavalta tai nololta, varsinkin jos sen tekee ensimmäistä kertaa, mutta se auttaa hillitsemään mahdollisen viruksen oireita ja hallitsemaan toistuvan herpeksen oireita tulevaisuudessa.

HSV:n diagnosoimiseen on saatavilla useita erilaisia ​​testejä.

Lääkäri on ensimmäinen henkilö, jonka puoleen tulee kääntyä, jos oireista ei ole varmuutta. Useimmat yleislääkärit eivät tarjoa testejä herpes simplex-virusinfektioiden tai muiden sukupuolitautien varalta, mutta he voivat ohjata sinut eteenpäin toisen ammattilaisen vastaanotolle, jos toteavat sen tarpeelliseksi. Oireiden ollessa silminnähden selkeitä lääkäri voi useimmiten todeta herpeksen ilman tarvetta lisätesteille.

Limakalvonäytteet

Yleinen tapa todeta genitaalialueen herpes on vanupuikolla limakalvolta otettavalla pyyhkäisynäytteellä. Testaus on mahdollista ​​seksuaaliterveyden poliklinikoilla, mutta itsetehtäviä testejä on myös ostettavissa netistä. Seksuaaliterveysklinikat testaavat vain genitaaliherpeksen (HSV-2) varalta, mutta useimmat itse tehtävät testit testaavat sekä genitaaliherpeksen että huuliherpeksen (HSV-1) varalta. Varmista, että luet tuotetekstin tarkasti ennen testien tilaamista.

Vastaanotolla tai verkosta tilattaessa vastataan seksihistoriaa ja aiempia seksikumppaneita koskeviin kysymyksiin. Sairaanhoitaja (tai potilas itse) ottaa sitten pienen näytteen yhdestä rakkulasta tai haavaumasta, joka lähetetään laboratorioon analysoitavaksi. Sille tehdään todennäköisesti toinen seuraavista kahdesta mainitusta testistä.

Virusviljely on perinteinen näytteenottomenetelmä. Siinä virusnäytteet asetetaan jonoon ja niiden tartuntakyky arvioidaan. Jos solumuutoksia havaitaan, viljelmä ja siten myös testitulos on positiivinen.

Näyte voidaan vaihtoehtoisesti ottaa nukleiinihapon monistusmenetelmällä avulla. Tämä tekniikka toimii tuottamalla kopioita viruksen geneettisestä materiaalista, jos sellaista havaitaan näytteessä. Testillä pystytään havaitsemaan luotettavasti hyvin pieniä määriä viruksen DNA:ta, mikä tarkoittaa, että väärä negatiivinen tai positiivinen tulos on epätodennäköinen. Nukleiinihapon monistusmenetelmä voi sisältää erilaisia ​​näytteenottomenetelmiä, kuten RT-PCR-testin (käänteiskopioijaentsyymin ketjureaktio).

Käytetty testimenetelmä ei vaikuta tuloksiin, ja molemmat menetelmät on todettu erittäin tarkoiksi. Asiantuntijat Luotettava lähde National Center for Biotechnology Information (NCBI) Valtion lähde Biomedisiininen tutkimus ja kirjallisuus Mene lähteeseen pitävät virusviljelytestejä kuitenkin työläämpinä ja aikaa vievinä, joten nukleiinihappojen monistustestejä suositaan tulevaisuudessa todennäköisemmin. Jotkin virologian laboratoriot käyttävät jo yksinomaan nukleiinihappojen monistustestejä.

Verikokeet

Verikokeita tehdään sekä seksuaaliterveysklinikoilla (ja niitä on saatavilla joiltakin kotitestejä tarjoavilta verkkosivustoilta) niille, joilla ei ole fyysisiä oireita. Monet sukuelinten ja suun alueen herpestartunnat ovat oireettomia, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö oireita voisi ilmetä tulevaisuudessa.

Vasta-ainetutkimukset ovat verikokeita, joissa etsitään herpesviruksen vasta-aineita. Vasta-aineet ovat proteiineja, jotka muodostavat osan immuunijärjestelmää ja joita elimistö käyttää puolustautuakseen tunkeutuvia taudinaiheuttajia, kuten bakteereja, sieniä ja viruksia, vastaan. Jos vasta-ainetesti osoittautuu positiiviseksi, se tarkoittaa, että keho on jossain vaiheessa joutunut taistelemaan herpesvirusta vastaan ​​ja olet saanut joko HSV-1- tai HSV-2-tartunnan.

Julkisessa terveydenhuollossa ei yleensä tarjota verikokeita HSV-infektioiden varalta, mutta jotkin yksityiset klinikat tarjoavat tällaisia palveluja. Niissä sairaanhoitaja ottaa pienen verinäytteen käsivarren laskimosta ohuella neulalla.

Jos verinäyte otetaan itse neulan avulla, se tarkoittaa tyypillisesti sormenpäätestiä. Tällöin sormeen pistetään reikä pienellä neulalla eli lansetilla ja sormenpäästä kerätään verinäyte pieneen putkiloon.

Jos herpes simplex -testi todetaan positiiviseksi, seuraava vaihe on viruslääkityksen aloitus.

On olemassa useita viruslääkkeitä, joita voidaan määrätä herpeksen nopeaan ja tehokkaaseen hoitoon. Mitä nopeammin diagnoosi on varmistunut, sitä nopeammin epämiellyttäviä oireita päästään lievittämään.

Herpes voi uusiutua sen puhjettua ensimmäisen kerran, mutta kun sukuelinten herpes tai huuliherpes -diagnoosi on tiedossa, hoidon tilaaminen onnistuu helposti uudelleen ilman testausta. Jos vastustuskykysi on heikentynyt tai oireita esiintyy jatkuvasti, saatetaan tarvita pidempi lääkekuuri oireiden hallitsemiseksi.

Jos haluat välttää apteekkikäynnit ja haluat lääkkeesi suoraan ja huomaamattomasti suoraan kotiin toimitettuna, viruslääkehoidon tilaaminen onnistuu kätevästi euroClinixillä. Valikoimaamme kuuluvat Aciclovir (asikloviiri), Valtrex (valasikloviiri) ja Famvir. Nämä ovat antiviraalisia lääkkeitä herpesinfektioiden, genitaaliherpes mukaan lukien, tehokkaaseen hoitoon.