Progesteroni (keltarauhashormoni) ja estrogeeni

Kuukautiskierto kuvastaa sitä prosessia, jonka naisen keho käy läpi joka kuukausi valmistautuessaan raskautta varten. Kierto lasketaan alkavaksi kuukautisten ensimmäisenä päivänä, ja se loppuu kuukautisten alkua edeltävänä päivänä. Britannian kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän NHS:n mukaan kuukautiskierto kestää keskimäärin 28 päivää. Kuukautiskierron pituus on kuitenkin yksilöllinen - normaalisti se kestää 24–35 päivää.

Kuukautiskierron alussa estrogeenitaso alkaa nousta ja on korkeimmillaan kierron puolivälissä (suunnilleen kierron 14. päivänä), kun ovulaatio tapahtuu ja munasolu irtoaa. Tämän jälkeen estrogeenitaso alkaa laskea, ja keltarauhashormonia alkaa erittyä kehon valmistautuessa raskauteen.

Jos raskaus ei ala, keltarauhashormonin määrä laskee ja keltarauhanen rappeutuu. Keltarauhashormonipitoisuuden väheneminen saa aikaan kuukautisten alkamisen, kun kohdun limakalvon pintaosa irtoaa ja poistuu kuukautisvuodon mukana. Prosessi toistuu kerta toisensa jälkeen, eli estrogeenitaso alkaa taas nousta seuraavan kierron alettua.

Estrogeeni on naishormoni, jota erittyy pääasiassa naisen munasarjoissa. Munuaisten yläpuolella sijaitsevat lisämunuaiset ja rasvakudos erittävät myös pienempiä määriä kyseistä hormonia. Estrogeeni saa aikaan naisille ominaiset sekundaariset, eli lisääntymiseen liittymättömät, sukupuoliominaisuudet: Murrosiässä estrogeeni aiheuttaa rintojen kasvua, karvoitusta ja saa aikaan kuukautisten alkamisen.

Keho tuottaa kolmea erilaista estrogeenia:

• Estradioli: Yleisin estrogeeni, jota erittyy hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Se säätelee kuukautiskiertoa ja vaikuttaa koko kehoon.
• Estrioli: Erittyy ensisijaisesti raskauden aikana.
• Estroni: Ainoa estrogeeni, jota erittyy vaihdevuosien jälkeen, kun kuukautiset loppuvat.

Estrogeenin fysiologiset vaikutukset

Sen lisäksi, että estrogeeni vaikuttaa kuukautiskiertoon, se vaikuttaa myös koko kehoon seuraavilla tavoin:

1. kontrolloimalla kolesterolia
2. suojaamalla luita ja auttaa pitämään ne vahvoina ja terveinä
3. vaikuttamalla aivoihin, muun muassa mielialaan

Mitä tapahtuu, jos estrogeenia ei erity kehossa riittävästi tai jos sitä erittyy liikaa?

Jos estrogeenin määrä elimistöstä poikkeaa sen normaalista tasosta, voi seurauksena olla seuraavia oireita.

Keltarauhashormonia erittyy munasarjoissa, tarkemmin sanottuna keltarauhasessa. Se on väliaikainen rauhanen, joka muodostuu munasarjaan ovulaation jälkeen.

Keltarauhasen pääasiallinen tehtävä on valmistaa kohdun limakalvo vastaanottamaan hedelmöittynyt munasolu. Se myös pysäyttää kohdun lihassupistukset, jotka voisivat johtaa munasolun hylkimiseen ja lopulta poistumiseen. Jos hedelmöitys onnistuu, keltarauhashormoni jatkaa kehon stimuloimista pysäyttääkseen ovulaation ja alkaa kasvattaa verisuonia kohdun limakalvolle alkiota varten.

Kun istukka kehittyy, se alkaa myös erittää keltarauhashormonia keltarauhasen lisäksi. Istukan erittämät hormonit alkavat muokata kehoa siten, että raskaus on mahdollinen ja rinnat voivat erittää maitoa.

Entä, jos keltarauhashormonia ei erity tarpeeksi?

Jos progesteronia erittyy liian vähän, hedelmöittyminen voi olla vaikeaa tai raskaus voi keskeytyä, koska liian vähäinen keltarauhashormonin määrä estää kehon muuttumisen raskaudelle sopivaksi. Jos raskaus kuitenkin onnistuu, keskenmenon tai ennenaikaisen synnyttämisen riski on korkeampi.

Jos keltarauhashormonia ei erity tarpeeksi, oireita voivat olla:

• epäsäännölliset tai poisjääneet kuukautiset
• tiputtelu tai muu epänormaali vuoto
• vatsakivut raskauden aikana
• toistuvat keskenmenot

Jos keltarauhashormonia erittyy liian vähän, estrogeenia vastaavasti alkaa erittyä liian suuria määriä.

Estrogeenin ja/tai keltarauhashormonin määrää kehossa voidaan säädellä hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden avulla. Hormonaaliset ehkäisyvaihtoehtoja käytetään raskauden ehkäisyyn, sekä lievittämään PMS-oireita, runsaita kuukautisia, aknea, kuukautiskipuja ja munasarjojen monirakkulaoireyhtymää. Saatavilla on sekä luonnollista että synteettistä keltarauhashormonia sisältäviä vaihtoehtoja.

Mitä on synteettinen keltarauhashormoni eli progestiini?

Progestiini on keinotekoinen keltarauhashormoni, jotka käytetään monissa ehkäisypillereissä, minipillereissä, sekä ehkäisyrenkaissa ja -laastareissa luonnollisen keltarauhashormonin sijaan. Progestiineihin kuuluvat esimerkiksi:

• Noretisteroni
• Levonorgestreeli
• Norgestimaatti
• Gestodeeni
• Desogestreeli

Hormonikorvaushoidolla puolestaan lisätään estrogeenin, keltarauhashormonin tai molempien hormonien tasoa, mikä voi auttaa vaihdevuosioireisiin.

Lisätietoa ehkäisystä ja eri menetelmien vertailua löydät oheisesta linkistä.

Eräs erilaisten hormonaalisten ehkäisymenetelmien suurimmista eroista liittyy niiden sisältämiin ainesosiin. Tuotteiden ainesosilla voikin olla tärkeä rooli sopivanlaista ehkäisymenetelmää valitessa: osa naisista suosii luonnollista kertarauhashormonia eli progesteronia sisältäviä valmisteita, osa puolestaan synteettisesti tuotettua progestiinia.

Alla olevaan taulukkoon on listattu tunnetuimpien ehkäisypillerimerkkien tyypit sekä niiden sisältämät ainesosat.