Vyöruusu

Vyöruusu on virusinfektio, jonka aiheuttaa herpes zoster tai varicella zoster -viruksena tunnettu viruskanta, jonka suurin osa aikuisista on saanut elimistöönsä nuorena vesirokon sairastettuaan. Vyöruusun aiheuttava virus eroaa yskänrokon eli huuliherpeksen aiheuttavasta herpes simplex -viruksesta (HSV-1) ja genitaalialueen herpestä aiheuttavasta HSV-2-viruksesta, sillä kyseiset infektiot tarttuvat tavallisesti fyysisen kosketuksen kautta.

Vyöruusua tavataan tyypillisesti yli 50-vuotiailla, sillä iän karttuessa infektion puhkeamisen todennäköisyys kasvaa. Lapsilla ja nuorilla aikuisilla vyöruusua sen sijaan tavataan harvemmin.

Mitä elimistössä tapahtuu viruksen puhjetessa?

Vyöruusun puhkeamisen yhteydessä piilevänä pysytellyt virus aktivoituu selkäytimen hermosolmukkeissa, lisääntyy ja siirtyy iholle aiheuttaen kivuliaita oireita. Tyypillisesti tartunta tapahtuu tuntohermossa, joka toimii kapealla alueella kehon toisessa puoliskossa. Tämän vuoksi oireet, kuten punoittava ihottuma ja rakkulat, ilmestyvät tyypillisesti vain jommalle kummalle puolelle vartaloa.

Useimmat ihmiset toipuvat vesirokosta täysin ilman haittavaikutuksia tai jälkitauteja, mutta herpes zoster - virus jää elimistöön pysyvästi selkäytimen hermosoluihin. Suurimmalla osalla virus pysyy passiivisena loppuelämän ajan. Joskus virus kuitenkin aktivoituu uudelleen ja tämä saa aikaan vyöruusun oireet.

Syyt viruksen uudelleen aktivoitumiseen uudelleen vyöruusuna eivät ole täysin selviä. Todennäköisin syy on kuitenkin kehon heikentynyt puolustuskyky. Tästä syystä joillakin ihmisillä on suurempi riski sairastua vyöruusuun.

Vyöruusun riskitekijöitä voivat olla:

• vastustuskykyä heikentävä sairaus, kuten HIV tai AIDS
• tiettyjen lääkkeiden, kuten steroidien tai elinsiirron jälkeisen hylkimisreaktion estoon tarkoitettu lääkkeiden käyttö
• yli 50-vuoden ikä
• syöpähoidot (sädehoito tai kemoterapia)
• voimakas stressi

Toisin kuin useimmat muut herpesviruksen aiheuttamat infektiot, vyöruusu ei ole tarttuva tauti. Virus ei voi tarttua henkilölle, joka on aiemmin sairastanut vesirokon, koska heillä on jo virus kehossaan. Sen tarttuminen ei ole myöskään mahdollista henkilöltä, jolla on vesirokko.

Se voi kuitenkin tartuttaa vesirokon henkilöön, joka ei ole koskaan sairastanut vesirokkoa tai joka ei ole saanut vesirokkorokotetta. Koska yli 95 % suomalaisista on sairastanut vesirokon lapsena, tartuntavaara on melko pieni.

Vyöruusua sairastavan tulee kuitenkin olla varovainen erityisesti seuraavien ihmisryhmien lähellä:

• vauvat ja lapset
• raskaana olevat naiset, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa
• heikentyneen immuunijärjestelmän omaavat

Vyöruusun tavallisin ensioire on toispuoleinen kipu, joka alkaa vaivata virukselle altistuneella ihoalueella: tyypillisesti vyöruusua esiintyy ylävartalossa tai jommassa kummassa jalassa, mutta tartunta on mahdollista saada myös muualle kehoon. Myös herpes zosterin kaksipuoleista muotoa tavataan, mutta se on toispuoleista vyöruusutartuntaa huomattavasti harvinaisempi. Oheiseen taulukkoon on kerätty vyöruusun yleisoireet ja tartunnan eteneminen vaihe vaiheelta.

Vyöruusun oireet siis muuttuvat ajan myötä: kivun lisäksi iho alkaa punoittaa pian tartunnan puhkeamisen jälkeen, ja ihon pintaan ilmestyy tarkkarajainen ihottuma-alue. Lisäksi tartuntakohtaan muodostuu punaisia nystyröitä, jotka myöhemmin muuttuvat nesterakkuloiksi. Myös kutina, kihelmöinti ja polttelu voivat kuulua vyöruusun oireisiin. Ihottuma muistuttaa hieman vesirokkoa, mutta se ei leviä ympäri kehoa vaan rajoittuu vain tietylle alueelle. Myöhemmin rakkuloiden tilalle syntyy rupia, jotka irtoavat muutaman viikon kuluessa. Joissakin tapauksissa iholla esiintyvä kipu voi jatkua vielä pitkään ihottuman katoamisen jälkeenkin. Vyöruusu silmien ja kasvojen alueella voi aiheuttaa näkö- ja kuulo-ongelmia tai kasvojen halvausoireita.

Ihottuman lisäksi vyöruusun oireita voivat olla myös:

• Ihon kihelmöinti, kutina, polttelu, särky tai tunnottomuus
• Päänsärky
• Pahoinvointi ja oksentelu
• Kuume

Vyöruusun kesto ensioireiden ilmestymisestä rakkuloiden ja rupien paranemiseen on noin 5 viikkoa, mutta oireet saattavat jatkua myös huomattavasti pitempään. Kipu saattaa jatkua vielä kuukausia muiden oireiden katoamisen jälkeen.

Ihottuma voi usein olla vaikea diagnosoida, sillä jotkin sairaudet voivat aiheuttaa samankaltaisia ​​oireita. Vyöruusu saatetaan sekoittaa ruusuun, joka on tyypillisesti toispuoleisesti alaraajassa esiintyvä vakava ihon bakteeri-infektio. Myös pakaran alueelle levinnyt sukuelinherpes voi muistuttaa vyöruusua. Vyöruusun erityispiirteet ja etenemistahti tekevät sen toteamisesta kuitenkin yleensä selkeää.

Oireita esiintyy tyypillisesti ylävartalossa tai toisessa jalassa, mutta tauti voi esiintyä myös muissa kehon osissa.

Vyöruusu jalassa

Ylävartalon lisäksi vyöruusua voi esiintyä myös jalassa, esimerkiksi sääressä tai reiden alueella. Ihomuutosten laajuus voi vaihdella, ja jalkaan saattaa ilmestyä joko yksi tai useampi ihottuma-alue. Koska vyöruusu puhkeaa yleensä vain toiselle puolelle vartaloa, on tavallista, että oireita ilmenee vain yhdessä jalassa.

Vyöruusu jalassa on kuitenkin syytä erottaa muista ruusutaudeista, joita saattaa esiintyä alaraajojen alueella. Ruusu eli erysipelas, kyhmyruusu ja ruusufinni voivat puhjeta jalassa aiheuttaen kyhmyjä, näppylöitä tai muita ihomuutoksia. Vyöruusu jalassa voidaan parhaiten erottaa jalan muista ihotaudeista tartunnan toispuoleisuuden sekä rakkuloiden perusteella.

Vyöruusu kasvoissa

Vyöruusu on melko yleinen myös kasvojen alueella: kasvohermojen alueella aktivoituessaan virus saattaa tarttua iholta myös suun tai nielun limakalvoille. Rakkulat kasvoilla, suussa tai kurkussa voivatkin viitata pään alueen infektioon. Suussa esiintyvän vyöruusun tyypillisimpiä oireita ovat myös ryhminä esiintyvät haavaumat, jotka ovat väriltään usein kellertäviä.

Mikäli tartunta sijaitsee kasvoilla (esimerkiksi otsassa tai nenän alueella), on syytä hakeutua lääkäriin. Tulehdus ja sen mahdolliset komplikaatiot voivat olla huomattava terveysriski, ja johtaa vakavimmillaan aivokalvontulehdukseen, kuulo- tai tasapaino-ongelmiin tai kasvohalvaukseen.

Vyöruusu silmässä

Silmän sarveiskalvoon levitessään vyöruusurakkulat voivat vaarantaa näön: silmässä esiintyessään oireet voivat vaurioittaa silmän side- tai sarveiskalvoa, joiden arpeutuminen saattaavat johtaa pysyvään näköhaittaan.

Mikäli vyöruusu puhkeaa silmään tai silmän läheisyyteen, on hoito asikloviirin, valasikloviirin tai famsikloviirin avulla syytä aloittaa mahdollisimman pian. Vakavimmassa tapauksessa tulehdus saattaa johtaa näön vaurioitumiseen lisäksi myös muihin tulehduksellisiin komplikaatioihin.

Tauti voi levitä kasvojen alueella myös suun ja nielun limakalvoille.

Valitettavasti vyöruusu voi joskus johtaa vakaviin terveydellisiin komplikaatioihin. Merkittävin komplikaatioista on postherpeettinen neuralgia eli PHN. Sitä esiintyy noin yhdellä viidestä vyöruusun sairastavasta ihmisestä ja se aiheuttaa voimakasta hermosärkyä, arkuutta, pistelyä ja puutumista ihoalueella, jossa ihottuma ilmeni aiemmin. Tila voi oireilla kuukausia ja joskus jopa vuosia vyöruusuihottuman parantumisesta.

Post-herpeettinen neuralgia aiheutuu, kun virus vahingoittaa ihottuma-alueella sijaitsevia hermosäikeitä. Tämä vaikuttaa hermostoon ja kehon kipuaistiin sekä selkäytimeen ja jopa aivoihin lähteviin kipusignaaleihin. Pitkittynyt hermokipu jatkuu, vaikka kehossa ei ole enää aktiivista virusta.

Muut vyöruusun komplikaatiot ovat harvinaisia, ja niitä esiintyy vain alle 1 %:ssa tapauksista. Näitä ovat:

• keuhkokuume
• näön menetys silmien alueen hermojen vaurioituessa (oftalminen vyöruusu)
• kuulonmenetys korvien ympärillä olevien hermojen vaurioitessa (Ramsay Hunt -oireyhtymä)
• aivokalvontulehdus (meningiitti)

Kaikki komplikaatioiden riski kuitenkin vähenee merkittävästi, jos viruslääkitystä käytetään 3:n kuluessa oireiden ilmaantumisen päivinä.

On tärkeää, että saat tarvitsemasi hoidon vyöruusuun mahdollisimman nopeasti oireiden helpottamiseksi sekä jälkitautien ehkäisemiseksi. Mitä nopeammin hoito aloitetaan oireiden havaitsemisen jälkeen, sitä paremmin lääke yleensä tehoaa.

Vyöruusun toteaminen

Vyöruusu on yleensä helppo diagnosoida oireiden perusteella, eikä taudin toteamiseksi tarvita erityisiä tutkimuksia.

Jos tartunta sijaitsee pakarassa, se voidaan joskus sekoittaa genitaaliherpekseen. Koska molemmat taudit ovat kuitenkin herpes-viruksen aiheuttamia, niiden hoitoon voidaan käyttää samoja viruslääkkeitä. Tarpeen vaatiessa vyöruusu voidaan erottaa sukuelinherpeksestä rakkulanäytteen avulla.

Vyöruusun hoito kotioloissa

Vyöruusu voidaan useimmissa tapauksissa hoitaa itsehoitona: erityisesti asikloviiria, valasikloviiria ja famsikloviiria sisältävät viruslääkkeet lievittävät vyöruusun kivuliaita oireita tehokkaasti. Kaikkia näitä valmisteita voi tilata euroClinixiltä.

Vertailu: vyöruusulääkkeet

	Aciclovir	Famvir	Valtrex
Vaikuttava aine	Asikloviiri	Famsikloviiri	Valasikloviiri
Lääkkeen muoto	Tabletti	Tabletti	Tabletti
Annoskoko	200mg 800mg	125mg 250mg 500mg	500mg
Miten otetaan	1 x 800mg tabletti yht. 5 kertaa päivässä (4h välein)	1 tabletti (500mg) 3 kertaa päivässä	2 tablettia 3 kertaa päivässä
Kuurin pituus	7 päivää	7 päivää	7 päivää
Hoitotulos	Nopeuttaa ihon paranemista ja hillitsee oireita kuten kipua ja rakkuloiden muodostumista	Vähentää vyöruusun leviämistä iholla jopa kolmanneksella ja helpottaa oireita	Lievittää vyöruusun oireita ja nopeuttaa niiden paranemista
	Lisää tuotteesta: Aciclovir	Lisää tuotteesta: Famvir	Lisää tuotteesta: Valtrex

Lääkkeen lisäksi rakkuloita voidaan hoitaa suihkuttamalla tai kylvettämällä niitä pari kertaa päivässä. Iholle voidaan myös levittää ohut kerros perusrasvaa, sinkkivoidetta tai antiseptistä voidetta, sillä kosteutus edistää rakkuloiden paranemista. Viruksen leviämistä voidaan yrittää hillitä myös hydrokolloidisiteen avulla: side saattaa estää vyöruusun tarttuvuutta perinteistä harsosidettä tai laastaria tehokkaammin, ja niitä on saatavilla useimmista apteekeista.

Vyöruusun ehkäiseminen on mahdollista vain rokotteen avulla. Suomessa on nykyään saatavilla kaksi vyöruusurokotetta: Zostavax ja Shingrix. Zostavax-rokote on tarkoitettu yli 50-vuotiaille henkilöille, jotka haluavat vähentää riskiä sairastua vyöruusuun. Viruksen puhjetessa rokote myös lieventää taudin vaikeusastetta sekä taudin mahdollisia jälkiseuraamuksia, kuten postherpeettista neuralgiaa. Syksystä 2021 alkaen Suomeen saataville tullut Shingrix-rokote soveltuu myös immuunipuutteisille henkilöille.

Zostavax annetaan yhtenä pistoksena ja tutkimusten mukaan se antaa riittävän suojan Herpes Zoster –virusta vastaan sekä estää sen jälkeisen hermokivun erittäin tehokkaasti. Rokotteen on havaittu tehoavan paremmin alle 60-vuotiailla kuin tätä vanhemmilla potilailla. Shingrix annetaan kahtena pistoksena 2 kuukauden välein ja sen tehon yli 50-vuotiailla on todettu olevan jopa 90 %.

Maailmanlaajuisesti: rokotetta on käytetty Yhdysvalloissa vuodesta 2006, Ruotsissa vuodesta 2013 ja Tanskassa vuodesta 2014. Osassa maista, esimerkiksi Iso-Britanniassa, vyöruusurokote on hyväksytty myös kansalliseen rokotusohjelmaan. Suomeen vyöruusurokote tuli vuonna 2015, mutta se ei ainakaan toistaiseksi ole mukana kansallisessa rokotusohjelmassa. Sen sijaan rokotteen voi saada reseptillä apteekista tai omalta terveysasemalta, mutta se tulee kustantaa itse.

euroClinix tarjoaa mahdollisuuden sähköisen lääkärin konsultaation, jonka kautta voit hankkia viruslääkkeet vyöruusun hoitoon kätevästi ja turvallisesti. Pyydämme sinua täyttämään lyhyen terveyskyselyn, jonka avulla lääkärimme varmistaa, että tilaamasi lääke on käyttöösi sopiva ja turvallinen, eikä ole esimerkiksi sopimaton yhteiskäyttöön tällä hetkellä käyttämiesi lääkitysten kanssa. Mikäli ongelmia ei ilmene, lääkärimme kirjoittaa sinulle sähköisen reseptin ja lääkkeet lähetetään sinulle yhteistyöapteekistamme. Kaikki tilaukset toimitetaan UPS:n express-lähetyksenä.