Kirjaudu tilillesi
Raskauden ehkäisy (myös hedelmöityksen ehkäisy) kuvaa erilaisia menetelmiä ja välineitä, joilla voidaan suojautua ei-toivotuilta raskauksilta. Koska vaihtoehtojen välillä on huomattavia eroja, kannattaa erilaisiin ehkäisymenetelmiin tutustua huolellisesti. Tältä sivulta löydät runsaasti tietoa suosituimmista ehkäisykeinoista, ja voit löytää oman ehkäisymenetelmäsi helposti vertailutaulukkomme avulla.
Ehkäisymenetelmien kirjo on nykyisin valtava. Eri tavoin raskautta ehkäisevät menetelmät voidaan jakaa kuuteen kategoriaan:
Kategoria | Kuvaus | Esimerkkejä |
---|---|---|
Hormonaalinen ehkäisy | Hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ovat suosittuja naisten keskuudessa, koska ne suojaavat luotettavasti ei-toivotulta raskaudelta. Hormonaaliset ehkäisymenetelmät toimivat lähes sataprosenttisesti, ja monia niistä käytetään myös esimerkiksi endometrioosin, runsaiden ja kivuliaiden kuukautisten, kuukautisten poisjäännin, PMS-oireiden, aknen ja liiallisen karvankasvun hoitoon. Ehkäisyä käyttävistä naisista 55 prosenttia valitsee ehkäisypillerit. Vain noin kaksi prosenttia päätyy valitsemaan ehkäisyrenkaan tai -ruiskeen. |
|
Mekaaninen ehkäisy | Hormonaalisista menetelmistä poiketen mekaaniset menetelmät perustuvat puhtaasti ulkoisesti käytettyyn estemenetelmään, minkä takia niillä ei ole hormonaalista vaikutusta elimistöön. Estemenetelmä estää siittiöiden pääsyn kohtuun. Tietyt mekaaniset ehkäisyvälineet (esim. kondomi) suojaavat myös bakteereilta ja infektioilta. Mekaaniset ehkäisyvälineet otetaan käyttöön jo ennen varsinaista yhdyntää. Naisista ja miehistä noin 36 prosenttia suojautuu kondomilla, naisista 11 prosenttia kierukalla. |
|
Operatiivinen ehkäisy | Sterilisaatio sopii ehkäisymenetelmäksi silloin, kun perhesuunnittelu on tehty ja lapsilukumäärä on täysi. Sterilisaatio suojaa pysyvästi ei-toivotuilta raskauksilta, ja sitä pidetään hyvin varmana ja luotettavana (Pearlin indeksi 0,1–0,3). Sen toinen etu on hormonittomuus. Sterilisaatio ei siis vaikuta hormonitasoihin, eikä se näin ollen heikennä seksuaalista halukkuutta. Muiden operatiivisten toimenpiteiden tavoin sterilisoitaessakin voi tapahtua komplikaatioita, kuten verenvuotoa, sisäelinvaurioita ja tulehduksia. Sterilisaation myötä riski munanjohdinraskauteen tai kohdunulkoiseen raskauteen kohoaa. Naisista kaksi ja miehistä kolme prosenttia valitsee sterilisaation. |
|
Luonnollinen ehkäisy | Luonnollisessa ehkäisyssä tarkkaillaan tiettyjen kehon signaalien (lämpötila ja lima) avulla naisen kuukautiskierron hedelmällisiä ja hedelmättömiä päiviä. Mikäli nainen haluaa välttyä ei-toivotulta raskaudelta, hänen tulee pidättäytyä yhdynnästä hedelmällisinä päivinä tai hänen on turvauduttava muihin menetelmiin (estemenetelmät tai spermisidit). Luonnollisen ehkäisyn menetelmät ovat hormonittomia ja edellyttävät paljon sekä kärsivällisyyttä että itsekuria. Monia näistä menetelmistä yhdistellään, minkä ansiosta ne tarjoavat suhteellisen hyvän suojan raskauksilta. Suomessa luonnollinen ehkäisy on vielä heikosti tunnettu menetelmä, mutta esimerkiksi Saksassa 11 prosenttia naisista valitsee sen ehkäisymenetelmäkseen. |
|
Jälkiehkäisy | Jälkiehkäisyä voidaan käyttää suojaamattoman tai riittämättömästi suojatun yhdynnän jälkeen, jotta ei-toivottu raskaus voidaan estää. Hormonaalinen jälkiehkäisy, kuten NorLevon jälkiehkäisypilleri, toimii levonorgestreelin (synteettinen toisen polven keltarauhashormoni) korkean annoksen avulla. Jälkiehkäisyyn tarvitaan yksi pilleri. Toinen vaihtoehto on EllaOne, joka sisältää ulipristaalia (progesteronireseptorin muuntelija), joka on kehitetty erityisesti jälkiehkäisyä varten. Kierukat jälkiehkäisynä estävät hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen myöhäisimmillään viisi päivää hedelmöittymisestä, ja niitä voidaan käyttää jälkiehkäisyn jälkeen pysyvänä ehkäisymenetelmänä. |
|
Käytön kesto, haittavaikutukset, riskit, vasta-aiheet sekä hyödyt ja haitat vaikuttavat huomattavasti ehkäisymenetelmien ja -välineiden valintaan. Tärkeitä huomioitavia seikkoja sopivan menetelmän etsimisessä ja valitsemisessa ovat myös ehkäisyn käyttäjän elinolosuhteet ja terveydentila sekä tietyn menetelmän soveltuvuus hänelle.
Mikä sitten on varminmenetelmä raskauden ehkäisyyn? Pearlin indeksi – nimetty amerikkalaisen biologin, Raymond Pearlin (1879–1940) mukaan – kertoo, miten luotettava ja toimiva jokin ehkäisymenetelmä on. Pearlin indeksi ilmaisee, kuinka moni nainen on tiettyä ehkäisymenetelmää käyttäessään tullut raskaaksi viimeisen 12 kuukauden aikana.
Matala Pearlin indeksi kuvaa raskauksien pientä määrää ja näin ollen luotettavaa ehkäisysuojaa. Varmimpiin menetelmiin kuuluvat erityisesti hormonaaliset (pillerit, ehkäisyrengas ja hormonikierukka) ja operatiiviset (sterilisaatio) menetelmät. Hormonaalisten menetelmien Pearlin indeksi on 0,1–0,9 ja operatiivisten 0,1–0,3. Korkeimmat indeksit ovat Billings-menetelmällä (limamenetelmä) ja Ogino-Knausin-menetelmällä (rytmimenetelmä). Kyseiset menetelmät ovat siis osoittautuneet epäluotettavimmiksi ehkäisymenetelmiksi. Billings-menetelmän indeksi on 5–35 ja Ogino-Knausin-menetelmän 9–30.
Alla olevassa taulukossa esitellään tiivistetysti kaikki tavallisimmat ehkäisymenetelmät ja -välineet. Taulukkoon on merkitty jokaisen menetelmän ja välineen Pearlin indeksi, käyttöaika sekä edut ja haitat.
Menetelmä | Pearlin indeksi | Käyttö | Hyödyt | Haitat |
---|---|---|---|---|
ehkäisypillerit | 0,1–0,9 | 1 pakkaus per kierto |
|
|
minipillerit | 0,14–3 | 1 pakkaus per kierto |
|
|
ehkäisyrengas | 0,4–0,64 | 1 rengas per kierto |
|
|
ehkäisylaastari | 0,72–0,9 | 3 laastaria per kierto |
|
|
hormonikierukka | 0,16 | 5 vuotta |
|
|
ehkäisyruiske | 0,3–0,88 | 3 kuukautta |
|
|
ehkäisyimplantaatti | 0,8 | 3 vuotta |
|
|
Mekaaninen ehkäisy | ||||
Menetelmä | Pearlin indeksi | Käyttö | Hyödyt | Haitat |
kondomi | 2–12 | 1 per käyttökerta |
|
|
naisten kondomi | 5–25 | 1 per käyttökerta |
|
|
kuparikierukka | 0,6–2,7 | 3–5 vuotta |
|
|
LEA contraceptivum | 2,2–2,9 | 1–2 vuotta |
|
|
pessaari | 6–20 | 1–2 vuotta |
|
|
FemCap | 6–18 | vähintään 1 vuosi |
|
|
Operatiivinen ehkäisy | ||||
Menetelmä | Pearlin indeksi | Käyttö | Hyödyt | Haitat |
miehen sterilisaatio | 0,1 | 1 kerta (pysyvä ratkaisu) |
|
|
naisen sterilisaatio | 0,5 | 1 kerta (pysyvä ratkaisu) |
|
|
Kemialliset menetelmät (nonoksinoli-9:ää sisältävät spermisidit) | ||||
Menetelmä | Pearlin indeksi | Käyttö | Hyödyt | Haitat |
geeli | 3–21 | per käyttökerta |
|
|
vaahto | 3–21 | per käyttökerta |
|
|
emätinpuikko (vaahtomainen sisältö) |
3–21 | per käyttökerta |
|
|
voide | 3–21 | per käyttökerta |
|
|
Luonnollinen ehkäisy | ||||
Menetelmä | Pearlin indeksi | Käyttö | Hyödyt | Haitat |
kehon lämpötilan tarkkailu | 0,8–3 | säännöllinen, pysyvä |
|
|
symptotermaalinen ehkäisy | 0,3 | säännöllinen, pysyvä |
|
|
ehkäisytietokone | 0,3–6 | säännöllinen, pysyvä |
|
|
keskeytetty yhdyntä | 4–18 | per yhdyntä |
|
|
Ogino-Knausin-menetelmä (rytmimenetelmä) |
9–30 | säännöllinen, pysyvä |
|
|
Billings-menetelmä (limamenetelmä) |
5–35 | säännöllinen, pysyvä |
|
|
Jälkiehkäisy | ||||
Menetelmä | Pearlin indeksi | Käyttö | Hyödyt | Haitat |
jälkiehkäisypilleri (nk. katumuspilleri) |
0,4 | 1 per käyttökerta |
|
|
hormonikierukka jälkiehkäisynä | 0,2 | 1 per käyttökerta |
|
|
kuparikierukka jälkiehkäisynä | 0,1–0,5 | 1 per käyttökerta |
|
|
Valitse
lääkitys
Täytä lyhyt
terveyskysely
Lääkäri kirjoittaa
reseptin
Lääkitys lähetetään
apteekista