Unettomuus ja mielenterveys: miten levottomat yöt johtavat levottomaan mieleen

Insomnia eli unettomuus on tila, joka aiheuttaa unenpuutetta. Se voi ilmetä joko vaikeutena nukahtaa tai pysyä unessa.

Tämä aiheutuu yliaktivoitumisesta. Sillä tarkoitetaan aivojen yliaktiivisuutta tai häiritseviä ajatuksia, jotka estävät nukkumisen. Yliaktiivisuus voi syntyä monien tekijöiden, kuten huonon unihygienian, lääkityksen tai muiden terveydellisten vaivojen seurauksena.

Pääasiallinen ero unettomuuden ja väliaikaisten uniongelmien välillä on se, että unettomuus vaikuttaa päivittäiseen elämään. Se voi vaikuttaa keskittymiskykyyn, muistiin, fyysiseen terveyteen ja kokonaisvaltaiseen elämänlaatuun.

Se voi vaikuttaa myös mielenterveyteen.

Unen päätehtävä on auttaa aivoja toimimaan. Jokainen unen vaihe avustaa erilaisia aivojen toimintoja, joista monilla voi olla vaikutus mielialaan. Joka yö aivot uudelleen arvioivat ja läpikäyvät ajatuksia ja muistoja. Kun tämä ei onnistu, aivot eivät pääse toipumaan stressistä ja sopeutumaan siihen.

Yksi unen vaihe, joka on läheisesti yhteydessä mielentilaan, on vilkeuni eli REM-uni. Se on viimeinen vaihe, jonka aikana aivojen aktiivisuus on lähes yhtä vilkasta kuin hereillä ollessa. Se tunnetaan tilana, jonka aikana nähdään vilkkaita unia, mutta se myös auttaa aivoja prosessoimaan emotionaalista tietoa.

Tutkimukset Luotettava lähde Cell Press Vertaisarvioidut lehdet Biologisen tieteen tutkimus Mene lähteeseen osoittavat, että levoton REM-uni on erityisen haitallista sille, miten aivot käsittelevät positiivisia tunteita. Se vaikuttaa mielentilaan ja emotionaaliseen reagointikykyyn.

Unenpuute voi vaikuttaa myös keskittymiskykyyn, muistiin, päätöksentekokykyyn ja moniin muihin kognitiivisiin toimintoihin. Näillä puolestaan voi olla vaikutusta työssä pärjäämiseen, sosiaaliseen elämään ja muihin elämän osa-alueisiin. Se tarkoittaa myös, että herkkyys emotionaalisille stressitekijöille voi olla suurempi.

Kaikki nämä tekijät voivat vaikuttaa mielialaan.

Unettomuus luokitellaan unisairaudeksi. Se on kuitenkin läheisesti yhteydessä mielenterveyden sairauksiin. Asiantuntijat eivät ole varmoja siitä, kumpi aiheuttaa kumpaa. Uskotaan kuitenkin, että suhde on kahdensuuntainen.

Unettomuus ja masennus

Kliininen masennus on mielenterveyden häiriö, joka aiheuttaa onnettomuuden tunteita, alhaista itseluottamusta ja toivottomuutta.

Jopa 90 %:lla masennusta sairastavista on ainakin yksi unettomuuden oire.

Unettomuus tunnistetaan yhdeksi masennuksen oireista. Eräässä tutkimuksessa Luotettava lähde National Center for Biotechnology Information (NCBI) Valtion lähde Biomedisiininen tutkimus ja kirjallisuus Mene lähteeseen havaittiin, että 83 % masennusta sairastavista potilaista oli vähintään yksi unettomuuden oire. Luvun todettiin olevan korkeampi, 90 %, vanhemmilla aikuisilla.

Se voi olla myös masennuksen riskitekijä. Toinen tutkimus osoitti, että unettomuudesta kärsivien potilaiden, joilla ei ollut masennusta, todennäköisyys sairastua siihen myöhemmin elämässään oli 6.2.

Jotkin tutkimukset Luotettava lähde The Journal of Clinical Psychiatry Vertaisarvioidut lehdet Mene lähteeseen ovat osoittaneet myös, että unettomuudesta ja masennuksesta kärsivillä ihmisillä on todennäköisemmin itsetuhoisia ajatuksia. Joskus unettomuutta sairastavilla esiintyy voimakkaita itsetuhoisia ajatuksia, vaikka heillä ei ole aiempia mielenterveysongelmia.

Unettomuus ja ahdistus

Ahdistushäiriöihin lukeutuvat mielenterveysongelmat, joihin kuuluu huolehtiminen tai jännittäminen asioista. Näistä häiriöistä kärsivillä tunteet ovat voimakkaita, vaikeasti hallittavissa ja häiritsevät päivittäistä elämää.

Masennuksen tavoin unettomuus tunnistetaan kliiniseksi oireeksi useimpien ahdistushäiriöiden kohdalla. Se ilmenee useimmiten vähentyneenä unen määränä ja kestona. Monilla molemmista vaivoista kärsivillä potilailla on vaikeuksia myös päiväsaikaan ilmenevän uneliaisuuden, rikkonaisen, levottoman ja epätyydyttävän unen kanssa.

Unettomuus on erityisen yleistä sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivillä. On arvioitu, että sitä esiintyy kahdella kolmasosasta Luotettava lähde National Center for Biotechnology Information (NCBI) Valtion lähde Biomedisiininen tutkimus ja kirjallisuus Mene lähteeseen potilaista, joilla on sosiaalinen ahdistus. Sitä esiintyy samaan aikaan myös paniikkihäiriön, fobioiden, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ja monien muiden kanssa.

Unettomuus ja skitsofrenia

Skitsofrenia on psykiatrinen sairaus, joka saa ihmisen kuulemaan, näkemään tai uskomaan asioita, jotka eivät ole todellisia.

Unihäiriöt ovat yleisiä skitsofreniaa sairastavilla. Jopa 80 % Luotettava lähde Springer Vertaisarvioidut lehdet Monitieteinen tutkimus Mene lähteeseen skitsofreniapotilaista kärsii unettomuudesta. Asiantuntijat Luotettava lähde National Center for Biotechnology Information (NCBI) Valtion lähde Biomedisiininen tutkimus ja kirjallisuus Mene lähteeseen uskovat tämän johtuvan ongelmista vuorokausirytmissä.

Sirkadiaaniset rytmit ovat kuin biologinen kello. Ne hallitsevat useita prosesseja, mukaan lukien unta. Ne kertovat keholle valon perusteella, milloin on aika levätä ja milloin olla hereillä.

Skitsofreniaa sairastavien sirkadiaaninen rytmi ei toimi kunnolla. Tämä voi johtua liian vähäisestä valolle altistumisesta, häiriöistä aivojen uni-valverytmin säätelyssä tai ongelmista melatoniinin (unta helpottavan hormonin) tuotannossa.

Unettomuus on usein varhainen skitsofrenian merkki ja sillä on merkitys suuressa riskissä olevien potilaiden tunnistamisessa.

Kuten mainitsimme, näiden tekijöiden välinen yhteys on kahdensuuntainen. Tämä tarkoittaa sitä, että pelkästään unettomuus ei aiheuta mielenterveysongelmia, vaan myös mielenterveys voi johtaa unettomuuteen.

Yksi tapa, jolla se häiritsee unta, ovat negatiiviset ajatukset. Suurin osa mielenterveysongelmista kärsivistä valvoo yöllä masennuksen, ahdistuksen tai stressin aiheuttavista syistä johtuen.

Moni mielenterveyden kanssa kamppaileva saattaa myös noudattaa unettomuutta aiheuttavia elämäntapoja. Esimerkiksi sängyssä oleilu koko päivän ajan voi poistaa ajatuksen siitä, että sänky on nukkumista varten. Tämä voi tehdä nukahtamisesta vaikeampaa. Huumeet, alkoholi ja tupakointi ovat yleisiä selviytymiskeinoja, mutta voivat myös aiheuttaa unettomuutta.

Lisäksi jotkin lääkkeet voivat sivuoireenaan häiritä nukkumista. Yleisimpiä syypäitä ovat SSRI-lääkkeet, kuten sertraliini tai sitalopraami, ja SNRI-lääkkeet, kuten venlafaksiini tai duloksetiini.

Avuntarpeen myöntäminen voi olla joillekin vaikeaa. On kuitenkin tärkeää hakea apua, erityisesti jos nukkuminen on vaikeaa.

Ensimmäinen askel on keskustelu oman lääkärin tai hakeutuminen mielenterveyspalvelujen pariin koulun, yliopiston tai työpaikan kautta. He voivat antaa hyödyllisiä neuvoja tilanteeseen liittyen.

Lääkäri saattaa tehdä lähetteen mielenterveyteen erikoistuneihin palveluihin neuvontaa ja hoitoa varten. Niihin voi kuulua lääkitys tai keskusteluterapia. Tämä on hyödyllistä, jos mielenterveyden ongelmat ovat haastavampia.

Kun mielenterveys kohenee, myös nukkuminen yleensä paranee. Jos ongelmat kuitenkin jatkuvat, voivat jotkin elämäntapamuutokset olla tarpeen.

Jos unettomuus on mielenterveysongelmien taustalla, uniongelmien hoitamisesta on apua.

Unihygienia

Hyvän unihygienian noudattaminen on ensimmäinen askel unettomuuden hoidossa.

Siihen sisältyy sen varmistaminen, että nukkumisympäristö ja -rutiini ovat säännöllisiä ja optimaalisia paremman unen takaamiseksi.

• Rutiini: noudata säännöllistä nukkumaanmenorutiinia, mene nukkumaan ja herää samaan aikaan joka päivä ja vältä torkkumista päiväsaikaan.
• Ympäristö - rauhoitu 30 minuuttia ennen nukkumaanmenoaikaa, himmennä valot tai vaimenna äänet, jotka voivat häiritä unta ja pidä huone sopivan lämpöisenä.

Auringonvalon saaminen päivän aikana sekä sängyn käyttäminen pelkästään nukkumiseen voivat auttaa vahvistamaan uni-valverytmiä.

Lääkitys

Melatoniini on tehokas hoito unettomuuteen.

Se on valmiste, jota on saatavilla sekä ilman reseptiä että reseptillä. Melatoniini on hormoni, jota erittyy silloin kun aivot tunnistavat, että on aika nukkua.

Melatoniinin määrän nosto edesauttaa luonnollista unirytmiä. Se on myös parempi vaihtoehto perinteisille reseptillä saataville vaihtoehdoille, jotka voivat usein aiheuttaa riippuvuutta.