• Sisältää reseptin
  • Aidot lääkkeet
  • Kaikenkattava palvelu - Ei piilotettuja kuluja
  • Seuraavan päivän toimitus
Etusivu / Refluksi / Miksi toistuva närästys kannattaa tutkituttaa?

Miksi toistuva närästys kannattaa tutkituttaa?

Opi kaikki kroonisen refluksin komplikaatioista

Närästys on usein polttelevaksi kuvailtua kipua, jota ilmenee rinnan (rintalastan) alla yleensä syömisen jälkeen. Se on yksi yleisimmistä refluksitaudin oireista: sairauden, jossa vatsahappoja pääsee nousemaan ylös ruokatorvea pitkin.

Vaikka suurin osa ihmisistä kokee ajoittain närästystä raskaan aterian jälkeen tai käytyään makuulle heti syömisen jälkeen, toiset kokevat närästystä ja muita refluksioireita säännöllisesti, millä on merkittävä vaikutus elämään. Tällöin oireiden aiheuttajana on krooninen sairaus, joka tunnetaan nimellä GERD (gastroesofageaalinen refluksitauti).

Oireet voi olla helppo jättää huomiotta, koska ne ovat usein vaarattomia tai häviävät itsestään. Toistuvalla happorefluksilla ja GERD:lla voi kuitenkin olla pitkäaikaisempia vaikutuksia terveyteen. Tästä syystä on tärkeää, että oireet tutkitaan terveydenhoidon ammattilaisen vastaanotolla. Jatka lukemista saadaksesi lisätietoa pitkäaikaisen refluksin aiheuttajista ja sen komplikaatioista.

Refluksikivuista kärsivä nainen pitelee kiinni kurkustaan

Mitä ovat refluksitauti ja GERD?

Refluksitauti

Refluksitauti on sairaus, joka aiheuttaa pääasiassa närästystä. Se aiheutuu, kun vatsan sisäänkäynnillä sijaitseva lihas, joka tunnetaan nimellä alempi ruokatorven sulkijalihas (LES) ei toimi kunnolla. Normaalissa ruuansulatuksessa alempi sulkijalihas sulkeutuu heti, kun ruoka on kulkeutunut ruokatorven läpi. Joissain tapauksissa lihas ei kuitenkaan sulkeudu kokonaan tai se avautuu liian usein. Tämä mahdollistaa mahahapon nousun (tai refluksoinnin) ruokatorveen ja aiheuttaa polttavaa tunnetta kurkussa ja rintaluun takana, sekä käänteisvirtausta, katkeraa tai hapanta makua kurkussa ja suussa sekä pahanhajuista hengitystä (johtuen mahahapoista). Myös ruoansulatusongelmien kaltaisia oireita saattaa ilmetä, kuten turvotusta, ilmavaivoja, röyhtäilyä, pahoinvointia ja hikkaa.

GERD

Jos happorefluksin oireita ilmenee useammin kuin kahtena päivänä viikossa, kyseessä on todennäköisesti pitkäaikainen sairaus. Tämä tunnetaan nimellä GERD (gastroesofageaalinen refluksitauti) tai kielestä riippuen lyhenteellä GORD. Se on krooninen sairaus, joka ilmenee toistuvana mahalaukun sisällön, eli mahahapon, sapen ja pepsiinin (ruoansulatusentsyymi) yhdistelmän, refluksina. Ajan myötä refluksi saa alemman sulkijalihaksen heikkenemään ja mahdollistaa siksi oireiden useammin esiintymisen.

GERD:n oireet ovat akuuttiin refluksiin verrattuna toistuvampia ja vakavampia. Sairaus voi aiheuttaa rintakipua, kuivaa yskää, hengityksen vinkumista, kurkkukipua, käheyttä, nielemisvaikeuksia, astmaa sekä hammasmätää.

Miksi koet närästystä normaalia useammin?

Ruokavalio ja ruokailutottumukset voivat olla merkittävä refluksin riskitekijä. Tietyt ruoat ja juomat, kuten happamat, mausteiset ja rasvaiset ruoat, hiilihapotetut juomat, sipulit, valkosipuli ja suklaa monien muiden ohella ovat yleisempiä refluksin aiheuttajia. Lisäksi makuulle asettuminen raskaan aterian syömisen jälkeen tai välipala ennen nukkumaanmenoa tekevät mahahapon nousemisesta ruokatorveen todennäköisempää.

Refluksi on myös ylipainon komplikaatio. Tämä johtuu vatsassa olevasta ylimääräisestä paineesta. Ylimääräinen kehon rasva puristaa vatsaa, joten mahahappoja kulkeutuu ylöspäin helpommin. Raskaana olevat naiset kärsivät myös useammin happorefluksista johtuen tietyistä hormonaalisista muutoksista sekä siitä, että vauva painaa kasvaessaan vatsaa.

Ylipainon tai raskauden aiheuttama vatsan paine voi myös aiheutua sairaudesta, joka tunnetaan nimellä hiatushernia tai palleatyrä, joka on refluksin yleisin aiheuttaja. Tällöin osa mahalaukusta työntyy rintaa kohti palleassa olevan aukon kautta. Ei tiedetä tarkasti, mistä palleatyrä aiheutuu, mutta sitä esiintyy tyypillisimmin naisilla, ylipainoisilla ja yli 50-vuotiailla.

Stressi, perimä, tupakointi ja tietyt sairaudet (esim. gastropareesi) ovat myös alemman sulkijalihaksen heikkenemiseen liitettyjä tekijöitä ja voivat kaikki aiheuttaa GERD-oireita.

Mies pitelee vatsaansa takeaway-rasiat vieressään

Mitä komplikaatioita pitkäaikainen refluksi aiheuttaa?

Pitkäaikainen refluksi voi aiheuttaa komplikaatioita. Näitä ovat ruokatorven haavaumat sekä ruokatorven tulehdus (esofagiitti) tai kurkunpääntulehdus (laryngiitti). Lisäksi se voi johtaa ruokatorven kiristymiseen ja kaventumiseen, mikä tunnetaan ruokatorven ahtautumisena. Kyseiset vaivat ovat erittäin epämiellyttäviä ja voivat johtaa nielemisvaikeuksiin tai verenhukkaan.

GERD on yhdistetty myös useisiin muihin pitkäaikaisiin sairauksiin, kuten univajeeseen ja vakavampiin ruoansulatuskanavan sairauksiin.

Unihäiriöt

Huono unenlaatu on pitkäaikaisen refluksin sivuvaikutus, mutta monet, jotka kärsivät GERD:istä tai refluksitaudista, eivät ole tietoisia tästä yhteydestä. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että 60% niistä, jotka kärsivät toistuvasta närästyksestä raportoivat unensa laadun olevan heikentynyt, ja yli 30 % havaitsee sen vaikuttavan toimintakykyynsä päiväsaikaan. Tämä johtuu siitä, että refluksioireet ilmaantuvat usein yöaikaan, minkä uskotaan johtuvan useista tekijöistä:

  • painovoima ei auta pitämään vatsahappoja alhaalla
  • nieleskelyn harventuminen unessaolon aikana tarkoittaa sitä, että vähemmän mahahappoa kulkeutuu alaspäin
  • syljeneritys vähentyy unen syvimmissä vaiheissa, jolloin sylki normaalisti auttaa neutraloimaan mahahappoa

Tämä voi luonnollisesti aiheuttaa GERD-potilaille vaikeuksia nukahtaa ja pysyä unessa sekä heikentää unen laatua. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että GERD on yhteydessä obstruktiiviseen uniapneaan (OSA), unihäiriöön, jossa hengitystiet ovat ahtautuneet ja nukkuessa esiintyy hengityskatkoksia. Sairauksien välillä oleva yhteys on vielä epäselvä, eikä tiedetä aiheuttaako GERD uniapneaa vai toisinpäin, mutta sairaudet esiintyvät usein samanaikaisesti ja voivat vaikuttaa unen laatuun merkittävästi.

Turhautunut nainen ei saa unta

Barrettin ruokatorvi

Arviolta 6-14% toistuvasta närästyksestä kärsivistä uskotaan olevan Barrettin ruokatorvi - tila, jossa ruokatorven limakalvo muuttuu. Ruokatorven limakalvo on samanlaista kuin iho siinä mielessä, että se on monikerroksista, mikä suojaa sitä vaurioilta ja mahahapoilta. Toistuva refluksi kuitenkin vaurioittaa tätä limakalvoa vähitellen. Kun limakalvo uusiutuu, solut saattavat korvautua mahalaukun tai suoliston soluja muistuttavilla soluilla. Tätä prosessia kutsutaan metaplasiaksi ja se on syypää epänormaaliin ruokatorven limakalvoon Barrettin ruokatorvesta kärsivillä.

Tila diagnosoidaan yleensä endoskopialla. Siinä pieni kamera lasketaan ruokatorveen, jonka avulla gastroenterologi pystyy tunnistamaan oireiden aiheuttajan. He saattavat myös ottaa biopsian eli pienen solunäytteen muut vakavammat syyt poissulkeakseen.

Kivuissaan oleva mies pitelee toista kättään rinnallaan ja toista vatsallaan

Ruokatorven syöpä

Hyvin harvoissa Barrettin ruokatorven tapauksissa ruokatorven alaosan solut voivat olla syöpää aiheuttavia tai epänormaaleja - tällöin puhutaan dysplasiasta. Tästä johtuen Barrettia sairastavien tulee käydä seurannassa säännöllisesti ruokatorven solujen tarkkailemiseksi. Syövän kehittymisriski Barret-potilailla on alhainen, ja sen vuosittainen riski on Suomessa alle 0,2%. Ruokatorven syöpä on paljon yleisempi niillä, jotka tupakoivat tai juovat runsaasti alkoholia, sillä molemmat tavat aiheuttavat kroonista ärsytystä ja tulehdusta ruokatorven yläosassa.

Barrettin ruokatorven omaavilla ei ole syytä huoleen, sillä epänormaalit solumuutokset ovat harvinaisia. Säännöllisissä tarkastuksissa käyminen tilan seuraamiseksi on tästä huolimatta tärkeää, jotta mahdolliset muutokset voidaan havaita ajoissa.

Lähikuva lääkäristä, joka tekee muistiinpanoja keskustellessaan potilaan kanssa

Miten närästystä voi vähentää?

Krooniset refluksioireet voivat vaikuttaa elämään merkittävästi. Onneksi refluksi- ja GERD-oireita voi vähentää elämäntapamuutoksilla, kuten ruokavalion muutoksilla, painonpudotuksella ja tupakoinnin lopettamisella sekä ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä, kuten antasideilla. Tehokkain reseptihoito GERD:iin ovat PPI-lääkkeet (protonipumpun estäjät). Nämä valmisteet vähentävät mahahappojen määrää, ja niihin lukeutuvat esomepratsoli (Nexium), lansopratsoli ja omepratsoli. Kyseiset lääkkeet ovat kliinisesti todistettu parhaaksi pitkäaikaisen happorefluksin hoitomuodoksi, muista reseptilääkkeistä, kuten H2-salpaajista (famotidiini tai simetidiini) poiketen. Protonipumpun estäjiin kuuluvia refluksilääkkeitä on saatavilla kauttamme euroClinixiltä.



Sisällön on arvioinut lääketieteen ammattilainen
Dr. Ranjan Pruthi MBBS/MS/MRCS Ed/MRCG Julkaisutiimimme kirjoittama
Viimeksi arvioitu 18-12-2021
  • Valitse
    lääkitys

  • Täytä lyhyt
    terveyskysely

  • Lääkäri kirjoittaa
    reseptin

  • Lääkitys lähetetään
    apteekista