Näin astma diagnosoidaan

Astman oireet vaihtelevat yksilöittäin, mutta seuraavat ovat sen tavallisimpia merkkejä:

• Hengityksen vinkuminen
• Yskiminen
• Hengenahdistus
• Paineen tunne rinnassa
• Yllä mainituista oireista johtuvat univaikeudet

Näiden oireiden taustalla voi olla useita eri tekijöitä. Astma on kuitenkin todennäköinen aiheuttaja, jos:

• Oireet esiintyvät toistuvasti ja usein
• Olo ei ole muutoin kipeä (esim. kuumetta tai kurkkukipua ei ole)
• Oireet ovat pahimmillaan yöllä tai varhain aamulla
• Liikunta tai muu rasitus saa oireet voimistumaan
• Allergeenit, kuten siitepöly (joka aiheuttaa myös heinänuhaa) ja pöly pahentavat myös oireita

Astma voi ilmaantua missä iässä tahansa. Jos sinua vaivaa jokin yllä kuvatuista oireista, on parasta käydä tutkimuksissa diagnoosin ja mielenrauhan saadaksesi.

Astmatestin tekemiseen tulee varata lääkäriaika. Lääkäri voi suorittaa yhden tai useamman seuraavista tutkimuksista.

Uloshengityksen huippuvirtausarvo (PEF)

PEF-mittaus on astmatesteistä yksinkertaisin. Sillä mitataan, kuinka nopeasti ilma pääsee tyhjentymään keuhkoista.

Testi tehdään puhaltamalla kädessä pideltävään laitteeseen, jota kutsutaan PEF-laskuriksi. Näitä laitteita myydään monissa apteekeissa, joten testin voi suorittaa kotioloissakin.

Näin käytät PEF-laskuria:

1. Aseta laitteen mittari nollaan.
2. Vedä keuhkot mahdollisimman täyteen ilmaa, joko istuen tai seisten.
3. Laita mittarin suukappale huulien väliin ja puhalla keuhkot tyhjäksi niin nopeasti ja voimakkaasti kuin pystyt.
4. Katso testin tulos mittarista. Toista testi tarvittaessa.

Heikko ulospuhallus voi olla merkki keuhkoputkien kaventumisesta. Tämä tarkoittaa, että astmalääkitykselle voi olla tarvetta.

Spirometria eli keuhkojen toimintakoe

Toinen keino astman testaamiseen on spirometri. Kyseessä on pienikokoinen laite, joka kiinnitetään kaapelilla suukappaleeseen.

Astman lisäksi spirometrian avulla voidaan diagnosoida myös muita keuhkosairauksia, mukaan lukien:

• Keuhkoahtaumatauti
• Kystinen fibroosi
• Idiopaattinen keuhkofibroosi

Spirometria muistuttaa PEF-testiä. Spirometri mittaa, paljonko ilmaa pystyt puhaltamaan yhdellä voimakkaalla uloshengityksellä.

Spirometrian vaiheet ovat seuraavat:

1. Nenään asetetaan klipsi, joka estää ilmaa karkaamasta sierainten kautta puhalluksen aikana.
2. Voit ottaa muutaman harjoitushengityksen. Hengitä sisään niin syvälle kuin pystyt, ja tyhjennä sitten keuhkot mahdollisimman nopeasti.
3. Toista edellinen vaihe spirometriä käyttäen. Hengitä sisään, aseta suukappale huulien väliin ja hengitä ulos mahdollisimman nopeasti, kunnes keuhkot tyhjenevät.

Spirometriatestin tuloksia ei yleensä saa välittömästi. Yleislääkäri tai erikoislääkäri analysoi tulokset ennen diagnoosin tekoa.

Uloshengityksen typpioksidimittaus

Uloshengityksen typpioksidimittaus testaa astmaa sen perusteella, paljonko typpioksidia puhallettu ilma sisältää.

Liian alhainen typpioksidipitoisuus on merkki keuhkojen tulehtuneisuudesta. Tällöin astmalääkityksestä voi olla hyötyä.

Uloshengityksen typpioksidimittaus on helppo tehdä pienen käsinpideltävän laitteen avulla.

1. Voit tehdä testin istuen tai seisten, kumpi vain tuntuu mukavammalta.
2. Hengitä sisään, kunnes keuhkot tuntuvat täysiltä.
3. Aseta laitteen suukappale huulille, ja puhalla kevyesti noin 10 sekunnin ajan.

Testitulos näkyy laitteen ruudulla heti.

Huomioi: Vältä nitraattipitoisia ruoka-aineita (kuten lehtivihanneksia ja porkkanaa) vähintään 3 tunnin ajan ennen uloshengityksen typpioksidimittausta, jotta lukema on varmasti luotettava.

Astmaa sairastavat saattavat huomata, että oireet pahenevat ajoittain. Tämä on normaalia, ja liittyy yleensä tiettyihin laukaiseviin tekijöihin kuten siitepölyyn, homeeseen, ilmankosteuteen tai liikuntaan.

Jos oireet eivät kuitenkin palaudu aiemmalle tasolle pahenemisvaiheen jälkeen, astma saattaa olla vaikeutumassa pysyvästi.

Tällöin on tärkeää hakeutua yleislääkärin tai astmapoliklinikan vastaanotolle. Asianmukaisella hoidolla on mahdollista välttää vakavat oireet ja astmakohtaukset.

Astma on useimmiten hyvin hallinnassa, jos:

• käytät avaavaa inhalaattoria harvemmin kuin kolmesti viikossa
• et herää öisin yskään tai hengenahdistukseen
• suoriudut päivittäisistä toiminnoista (mukaan lukien liikunnasta) ilman merkittäviä astmaoireita

Jos yksi tai useampi näistä ei pidä paikkaansa kohdallasi, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Lääkäri voi laatia uuden hoitosuunnitelman, jonka avulla astmaoireet pysyvät paremmin hallinnassa.

Astmakontrollitesti

Jos oireissa on havainnut muutoksia, voi olla hyvä tehdä myös astman kontrollitesti.

Testi sisältää kysymyksiä astman vaikutuksesta elämään viimeisen kuukauden aikana.

Kysymykset liittyvät unenlaatuun, työelämään, astmapiipun käyttöön sekä hengitysvaikeuksiin.

Jos testitulos viittaa siihen, ettei astma ole hallinnassa, lääkäri voi tehdä muutoksia astman hoitosuunnitelmaan.

On suositeltavaa hakeutua lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle, jos:

• astmaoireita on ilmaantunut ensimmäistä kertaa, etkä ole koskaan saanut diagnoosia
• haluat tehdä astmatestin diagnoosin saamiseksi
• sinulla saattaa olla jokin muu keuhkosairaus, kuten keuhkoahtauma
• astmaoireiden hallinta tuntuu aiempaa vaikeammalta
• pelkäät, että astma on pahenemassa
• heräät usein keskellä yötä astmaoireiden vuoksi