Erota astma, allergia ja heinänuha

Allergian oireet riippuvat siitä, mikä alue kehosta altistuu allergeenille. Ruoka-aine allergiat voivat ilmetä suun kutinana ja poltteluna, ihoreaktiot aiheuttavat ihon punoitusta ja kutinaa, myös silmien kutina, nenän vuotaminen ja hengitystiereaktiot ovat yleisiä.

Heinänuha on allergia itsessään, ja sen oireet rajoittuvat usein silmiin ja nenään.

Astman oireet keskittyvät keuhkoihin ja astma aiheuttaa esimerkiksi yskää ja hengityksen vinkumista, etenkin rasituksen aikana. Allergiat voivat pahentaa astmaoireita.

Näin oireet tyypillisesti eroavat toisistaan:

Allergia on kehon puolustusjärjestelmän häiriö, jossa elimistö reagoi tavallisesti harmittomiin aineksiin, kuten siitepölyyn, ruoka-aineisiin, eläimiin, pölypunkkeihin ja nikkeliin. Suurin osa ihmisistä ei reagoi mitenkään näihin aineisiin, mutta allergikon puolustusjärjestelmä tulkitsee tietyt yhdisteet uhkana ja vapauttaa histamiinia ja muita aineita, jotka aiheuttavat allergisen reaktion.

Allergiat luokitellaan hitaisiin ja nopeisiin eli atooppisiin allergioihin. Nopeassa allergiassa oireilu alkaa minuuttien sisällä siitä, kun allergeeni on päässyt elimistöön. Hitaassa allergiassa oireet voivat ilmetä tuntien tai päivien jälkeen allergeenille altistumisesta.

Allergiat ovat Suomessa yleisiä. Väestötutkimusten mukaan noin joka neljännellä aikuisella on allergisia oireita ja ympäristön allergeeneille herkistyneiden osuus kouluikäisistä on jopa 40%.

Nenässä histamiini aiheuttaa nenän vuotoa, kutinaa ja aivastelua. Iholla histamiini aiheuttaa kutinaa, hengitysteissä vinkumista, yskää ja henganahdistusta ja vatsassa kipua, huonovointisuutta ja ripulia. Vakava allerginen reaktio voi aiheuttaa kurkun turpoamista, vakavaa hengenahdistusta ja verenpaineen alenemista - tämä tunnetaan anafylaktisena reaktiona. Tila on harvainainen, mutta vakava, ja aiheutuu yleensä mehiläis- tai maapähkinäallergiassa.

Allergiaa hoidetaan välttämällä ärsykkeitä ja käyttämällä allergialääkkeitä tarvittaessa. Eläinpölylle allergisten tulee välttää kosketusta eläimiin ja samassa tilassa oleiluun, pölypunkeille allergisten tulee pitää hyvää huolta kodin siisteydestä ja ehkäistä pölyn kertyminen, ruoka- aineallergisten tulee välttää allergiaoireita aiheuttavien ruokien ja juomien nauttimista.

Siitepölyallergia – kausittainen riesa

Siitepölyallergia eli heinänuha on yleisin kaikista allergioista ja siitä kärsii jopa yksi viidestä jossain vaiheessa elämää. Allergiaoireet ilmenevät keväisin, kun kasvit vapauttavat ilmoille siitepölyä. Keho reagoi pölyn sisältämiin proteiineihin, jotka kulkeutuvat limakalvoille. Oireet voivat ilmetä eri aikoihin riippuen siitä, mille siitepölylle olet allerginen.

Siitepölykausi vaihtelee maanosasta riippuen. Lepän ja pähkinäpensaan kukinta aloittaa siitepölykauden maalis-huhtikuussa. Sen jälkeen kukkii koivu, joka aiheuttaa Suomessa eniten siitepölyoireita. Keskikesällä kukkivat heinät, joista ainakin 40 lajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Pujo puolestaan alkaa kukkia heinäkuun puolen välin jälkeen. Siitepölyallergia voi siis vaivata läpi kesän, ei pelkästään keväällä.

Yleensä heinänuhaoireet alkavat lapsena tai teini-iässä. Suurimmalla osalla siitepölyallergia lievittää iän myötä, kokonaan oireista pääsee eroon 10-20% allergikoista. Siitepölyallergiaa voidaan hoitaa ilman reseptiä saatavilla antihistamiineilla, jotka ehkäisevät allergisen reaktion syntymistä ja kortikosterioideilla, jotka auttavat lievittämään turvotusta ja tulehdusta. On suositeltavaa välttää pölylle altistumista niin paljon kuin mahdollista. Tämä on kuitenkin ymmärrettävästi hankalaa kesäisin. Heinänuhan kehittymiselle ovat erityisen herkkiä allergikot, astmaatikot ja allergisesta ihottumasta kärsivät.

Vinkkejä allergiaoireiden lievittämiseen:

• Käytä napakasti istuvia aurinkolaseja, jotka suojaavat silmiä ulkotiloissa
• Käy suihkussa ja vaihda vaatteet tullessasi ulkoa sisälle
• Pysyttele sisätiloissa, kun siitepölykerroin on korkeimmillaan
• Levitä pieni määrä vaseliinia sieraimiin, tämä estää siitepölyhiukkasten kulkeutumisen syvemmälle nenän limakalvoihin

Astma on keuhkoputkien limakalvojen pitkäaikainen tulehdussairaus, joka aiheuttaa keuhkoputkien ahtautumista. Tästä johtuvat astman oireet eli yskä, vinkuva hengitys, kasvanut limaneritys ja hengenahdistus. Astmaa sairastaa Suomessa vajaa 10 prosenttia väestöstä. Arviolta 5 prosenttia kärsii ajoittain astman kaltaisista oireista.

Astma voi olla allergista tai ei-allergista. Allerginen astma lisää ja vaikeuttaa astman oireita, kun potilas altistuu allergeeneille. Astma voi pahentua esimerkiksi siitepölyaikaan ja eläinpölylle, homeelle tai huonepölylle altistuttaessa. Ei-allergisessa astmassa oireet syntyvät ilman allergeeneille herkistymistä. Astmaa voivat pahentaa myös tupakansavu, pakokaasut, vahvat hajut, kuten hajuvedet, aerosolisuihkeet, kuten hiuslakka, maalin haju ja vahvat siivouskemikaalit. Astmaatikkojen onkin syytä vältellä näitä.

Astman oireet aikuisilla

Astmaatikon hengitystiet ovat ahtautuneet, ja ilman sisään- ja uloshengittäminen on työläämpää kuin terveellä henkilöllä. Olo voi olla hengästynyt ja rintakehä tuntuu tiukalta ja tukkoiselta. Hengitys saattaa vinkua ja kuiva yskä voi vaivata pitkänkin aikaa. Astman oireilu pahenee yleensä hengitystieinfektioiden aikana. Liikunta ja ääripään lämpötilat voivat myös lisätä ja pahentaa oireita; esimerkiksi paukkupakkasilla astmaatikon keuhkot joutuvat koville. Joissain tapauksissa oireita ilmenee pelkästään yöaikaan.p>

Astman vakavuus vaihtelee yksilöiden välillä. Osalla oireita ilmenee harvoin, toisilla joka päivä. Rasitusastma on astma, jonka oireet esiintyvät lähinnä rasituksessa tai välittömästi sen jälkeen. Sen aiheuttajat ovat samat, kuin varsinaisenkin astman.

Astman oireet voivat vaihdella elämänvaiheesta ja päivästä toiseen. Joskus oireita ei ilmene paljoakaan, toisinaan tuntuu, että hengenahdistus on seurana jatkuvasti. Astmaoireet ovat yleisimmillään aamuisin, sillä niin terveiden kuin astmaatikkojen hengitystiet ovat ahtaimmillaan aamuisin. Jos astman hoito ei ole kunnossa, voi potilas heräillä keskellä yötä vinkuvaan hengitykseen, hengästyneeseen oloon, puristavaan tunteeseen rinnassa ja yskään.

Lasten astma

Astma ja allergia kulkevat usein käsi kädessä, sillä allergioiden ja astman taustalla on kehon ominaisuus herkistyä allergeeneille. Astma puhkeaa yleisesti lapsena tai teini-iässä. Astma ja allergiat ovat vahvasti periytyviä, ja usein lapsella esiintyy ensin ruoka-aineallergioita ja ihottumaa, joka kehittyy myöhemmin hengitysteihin vaikuttaviksi allergioiksi ja astmaksi. Astma, kuten monet allergiatkin, voi hellittää aikuisiässä: jopa puolet lapsista tulee oireettomiksi teini-iässä.

Lapsen astman ensioireina voi ilmetä yöaikaista yskimistä, väsymystä, rintakipuja ja hengästyneisyyttä.

Astmaa hoidetaan allergeenien välttämisellä, sekä astmalääkkeillä, joista yleisimpiä ovat Ventoline, Seretide ja Symbicort.

Astman lääkehoito tähtää kahden eri ongelman lievittämiseen. Astmalääkkeillä hoidetaan joko hengitysteiden tulehdusta tai hengitysteiden ahtautumista. Lievää astmaa sairastava käyttää yleensä inhalaattoria, joka rentouttaa hengitysteiden lihaksia tarvittaessa. Vaikeampaa astmaa sairastavien tulee käyttää kortikosteroidia tai muita vaikuttavia aineita sisältäviä inhalaattoreita, jotka hoitavat tulehdusta ja voivat näin lievittää jokapäiväisiä oireita.

Jos epäilet kärsiväsi astmasta, allergiasta tai henänuhasta, hakeudu terveyskeskuslääkärin, työpaikkalääkärin tai yksityisen lääkärin vastaanotolle. Astma voidaan todeta sairaushistoriaan tutustumalla, oireiden perusteella ja erilaisin testein, kuten puhallustestin ja allergiatestien suorittamisella.