Miten elää astman kanssa

Avain astman hallintaan on astmalääkkeiden oikeaoppisen käytön varmistaminen. Useimmilla astmaa sairastavilla ihmisillä on kaksi erityyppistä inhalaattoria: avaava inhalaattori, joka on yleensä väriltään sininen, ja hoitava inhalaattori, joka on yleensä ruskea. Hoitavat inhalaattorit sisältävät pieniä annoksia steroideja, jotka päivittäin otettuna hillitsevät hengitysteiden tulehdusta. Tämä on tärkeää, sillä se auttaa vähentämään herkkyyttä ja todennäköisyyttä astman ärsykkeisiin reagointiin.

Astmapotilaita saatetaan kehottaa hankkimaan myös PEF-mittari. Se on pieni laite, joka mittaa kuinka nopeasti ilman ulospuhallus keuhkoista onnistuu. Puhalluslukemien säännöllinen tarkkailu on hyvä tapa seurata hengitysteiden tulehtuneisuutta, ja sen avulla voidaan havaita hengitysteissä tapahtuvat muutokset ennen oireiden ilmaantumista.

Astmahoitaja tai yleislääkäri opastaa inhalaattorin tai muun lääkityksen käytössä.

Astma tarkoittaa, että hengitystiet ovat aina tulehtuneempia kuin niillä, joilla ei ole astmaa, mikä tarkoittaa, että astmaatikko on herkempi tietyille ärsykkeille. Esimerkkejä yleisimmistä astmaärsykkeistä ovat: höyryt (saasteet tai tupakansavu), eläimen turkki, siitepöly sekä muut allergeenit. Jotkin laukaisevat tekijät voivat olla vaikeammin tunnistettavia, mutta kirjan pitäminen kaikista päivän aktiviteeteista voi auttaa kartoittamaan, mitkä tekijät aiheuttavat itsellä reaktion.

Vaikka hoitavan inhalaattorin päivittäinen käyttö on paras tapa pitää astma kurissa, joitakin yleisiä ärsykkeitä on mahdollista hallita yksinkertaisilla keinoilla. Jos yksi astman laukaisevista tekijöistä on esimerkiksi kylmä sää, lämpimänä ja kuivana pysyminen on tärkeää astman pahenemisen estämiseksi talvikuukausina. Vastaavasti, jos tiedät eläimen karvan olevan yksi astmaasi ärsyttävistä tekijöistä, käytä antihistamiinia ennen kuin vierailet sellaisen ihmisen luona, joka omistaa lemmikkieläimiä.

Aina ärsykkeiden välttäminen ei ole mahdollista, ja tällaisia tilanteita varten on hyvä olla olemassa suunnitelma, joka voi auttaa vähentämään niiden aiheuttamaa riskiä. Yleislääkäri tai astmahoitaja voi auttaa tällaisen suunnitelman laatimisessa. Ne, jotka kärsivät vaikeasta allergisesta astmasta, voivat hyötyä allergologilla eli allergian hoitoon erikoistuneella lääkärillä käynnistä.

Rokotteet ovat tehokas tapa vähentää riskiä sairastua vakavampiin, tarttuviiin mutta vältettävissä oleviin sairauksiin, jotka voivat astmaatikoilla johtaa komplikaatioihin. Influenssarokote on ilmainen kroonista astmaa sairastaville julkisen terveydenhuollon kautta. Astmapotilaat kuuluvat riskiryhmään myös koronavirusrokotteen (COVID-19) ja tehosterokotteen osalta. Rokotusjärjestys ja ajankohtaiset tiedot rokotuksista löytyvät THL:n sivuilta.

Rokotuksiin liittyy monia harhaluuloja, mutta niiden turvallisuus on kliinisesti todistettu, ja ne ovat yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä näiden vakavien tautien tarttuminen sekä tartuttaminen toisiin.

Astmahoitajan ja lääkärin vastaanotolla käynti säännöllisesti on tärkeää, jotta lääkkeiden toimivuus voidaan varmistaa, sekä avun saamiseksi jos astman hallinta on vaikeaa. Astmakontrollissa suositellaan käymään vuosittain, mutta käyntejä voidaan vaatia useammin, jos astmakohtauksia ilmenee tai oireet tuntuvat pahenneen. Kontrollikäyntiin kuuluu keuhkojen toimintakoe, kuten PEF-mittaus tai spirometria, jotka arvioivat hengityksen toimintaa. Kontrolliin kannattaa myös valmistautua. Mieti etukäteen mihin kysymyksiin tarvitset vastauksia, ja muista mainita sairauteesi tai elämäntapoihisi liittyvistä muutoksista, joista hoitajan/lääkärin on hyvä olla tietoinen.

Tupakoinnin lopettaminen on aina ensimmäinen askel monien kroonisten sairauksien hoidossa, mutta se on erityisen tärkeää astman kohdalla. Savukkeiden, vesipiipun ja sähkötupakan savu voivat laukaista astmakohtauksia ja aiheuttaa pysyviä vaurioita keuhkoihin. Savukkeiden sisältämä nikotiini aiheuttaa myös voimakasta riippuvuutta, mutta tämä ei tarkoita, että tupakoinnin lopettaminen ei olisi mahdollista.

Onneksi apua on tarjolla runsaasti. Suomessa on saatavilla monenlaisia hoitoja tupakasta irti pääsemisen avuksi, kuten nikotiinikorvaushoidot imeskelytablettien, suihkeiden, purukumien tai laastarien muodossa. Myös lääkkeitä tupakan himon vähentämiseen ja vieroitusoireiden lievitykseen voidaan myöntää, kuten Champix ja Zyban.

Netistä on lisäksi saatavilla monenlaisia tietolähteitä, kuten Stumppi.fi sekä erilaisia tukiryhmiä. Astmahoitaja tai yleislääkäri voivat myös tukea tupakoinnin lopettamisessa.

Tupakoinnin lopettamisen tavoin painonpudotus on usein yksi ensimmäisistä askeleista monien sairauksien hoidossa. Ylipaino tekee astman hallinnasta vaikeampaa ja lisää astman pahenemisen ja astmakohtausten todennäköisyyttä. Parhaan laihdutus- ja liikuntaohjelman löytäminen voi olla pitkä prosessi, mutta pienet muutokset voivat auttaa alkuun pääsemisessä.

Avain hyvin syömiseen on vähäkalorinen, tasapainoinen ruokavalio, johon sisältyvät kaikki ruokaryhmät. Säännöllinen liikunta on myös tärkeää. UKK-instituutti suosittelee joko 2 tuntia 30 minuuttia kohtalaista liikuntaa (kuten kävelyä tai pyöräilyä) tai 1 tunti 15 minuuttia reipasta liikuntaa (kuten lenkkeilyä tai intensiivistä urheilua). Jo pienellä painonpudotuksella voi olla havaittavia hyötyjä hengitykselle ja astman hallinnalle. Myös yleisterveys parantuu ja muiden painoon liittyvien sairauksien riski pienenee. Keskustele sairaanhoitajan tai lääkärin kanssa, jos et ole varma miten aloittaa laihdutus: he voivat auttaa laihdutussuunnitelman laadinnassa, ja voivat suositella astmaatikolle soveltuvia harjoituksia.

Lääkkeiden rinnalla astmaa voi hoitaa muillakin tavoilla. Yksi tapa oireiden helpottamiseen on hengitystekniikoiden harjoittelu, kuten Buteyko-menetelmä tai siihen perustuva Hoitava hengitys-menetelmä, joita harjoittaessaan moni on todennut tarvitsevan inhalaattoriaan vähemmän. On myös monia tapoja hallita stressiä, joka voi toimia astmaa ärsyttävänä tekijänä. Tällaisia hoitomuotoja ovat jooga, hypnoterapia ja hieronta.

Joihinkin täydentäviin hoitomenetelmiin liittyy tiettyjä riskitekijöitä. Erityisesti jotkin luontaistuotevalmisteet voivat pahentaa astman oireita tai aiheuttaa muita komplikaatioita. Tällaisia ovat esimerkiksi mäkikuisma, kuningatarhyytelö ja etelänruttojuuri (Suomessa melko tuntematon yrttivalmiste, jonka väitetään helpottavan hengityselinsairauksia). Ole aina varovainen vaihtoehtoisia hoitoja kokeillessasi ja varmista aina, että niitä tarjoava taho on rekisteröitynyt ammattilainen. Keskustele ensin astmahoitajan tai lääkärin kanssa jos et ole varma jonkin valmisteen käytön aloittamisesta.

Esimerkiksi Terveyskylä tarjoaa hyödyllisiä resursseja astmasta kärsiville ja heidän lähimmäisilleen. Sieltä voi myös ladata lomakkeen PEF-seurantaa varten. Astman hoitoon kuuluvat olennaisena osana henkilökohtaisen hoitosuunnitelman teko sekä seurantakäynnit. Ennen vastaanottokäyntiä kannattaa tehdä netissä astmatesti sekä pitää oirepäiväkirjaa, johon kirjataan mahdolliset muutokset oireissa, missä ja milloin niitä esiintyy sekä niiden mahdollinen paheneminen. Henkilökohtainen hoitosuunnitelma laaditaan aina yhdessä hoitajan tai lääkärin kanssa, mutta astman omaseuranta on lisäksi tärkeää. Itsellä kannattaa olla tulostettuna dokumentti, josta käy ilmi oman lääkärin/astmahoitajan yhteystiedot, käytetyt lääkkeet ja niiden annostukset, astmakohtauksen laukaisevat tekijät sekä ohjeet astmakohtauksen aikana toimimiseen.

Myös lapselle kannattaa tulostaa hoitosuunnitelma, joka voidaan jakaa koulun tai päiväkodin henkilökunnalle, jotta siellä ollaan tietoisia siitä miten toimia tilanteessa, jossa lapsen astma oirehtii.

Verkosta löytyy myös runsaasti muita resursseja ja artikkeleita astman hoitoon liittyen, matkustamisesta puhallinsoittimien soittamiseen. Esimerkiksi Allergia-, Iho- ja Astmaliitolla on neuvova puhelin ja sähköposti, jotka tarjoavat neuvoa astman kanssa elämiseen liittyvissä kysymyksissä.