Hormonaalinen ehkäisy ja veritulpan riski

Ensinnäkin on huomioitava että suun kautta otettava ehkäisy ei suoraan aiheuta verihyytymiä, mutta se lisää kuitenkin niiden esiintymisen riskiä, ​​erityisesti naisilla, joilla on niille kohonnut alttius. Perinnöllinen sairaus, joka altistaa aikuiset verihyytymille, tunnetaan nimellä trombofilia, ja sen omaavilla naisilla on suurentunut riski saada veritulppa hormonaalisen ehkäisyn seurauksena. Perimästä riippumatta olet myös suuremmassa vaarassa, jos olet saanut veritulpan joskus aiemmin. Jos sinulla on trombofilia, keskustele lääkärin kanssa siitä, mitkä hormonaaliset ehkäisyvalmisteet soveltuvat käyttöösi tilanteesi huomioon ottaen.

Tarkkaa vaikutustapaa, jolla oraaliset ehkäisyvalmisteet lisäävät veritulppien riskiä, ​​ei täysin ymmärretä, mutta ehkäisypillereiden sisältämien hormonien uskotaan voivan vaikuttaa veren hyytymiseen, mikä voi johtaa tukoksiin.

Yhdistelmäehkäisytabletit sisältävät synteettistä estrogeenia ja progestiinia, joista estrogeenin uskotaan olevan pääsyyllinen suurentuneeseen tromboosiriskiin. Tämä riskin kohoaminen havaitaan myös terveyshistoriasta riippumatta raskaana olevilla naisilla, joilla on keskimäärin viisinkertainen Luotettava lähde National Center for Biotechnology Information (NCBI) Valtion lähde Biomedisiininen tutkimus ja kirjallisuus Mene lähteeseen riski saada veritulppa raskauden aikana.

Aiemmin olemassa olevat sairaudet ovat yksi keskeisimmistä veritulpan riskitekijöistä, ja toisena tärkeänä tekijänä ovat hankinnaiset riskit.

Joitakin riskejä on mahdollista pienentää elämäntapamuutoksilla, ruokavaliolla ja liikunnalla, kun taas toiset tekijät eivät yksinkertaisesti ole itse hallittavissa. Jos tämä pätee kohdallasi, tutustu vaihtoehtoisiin ehkäisymuotoihin, varsinkin jos veritulpan riskisi on korkea.

Alla on listattu riskiarviot veritulpan saamiselle Luotettava lähde National Center for Biotechnology Information (NCBI) Valtion lähde Biomedisiininen tutkimus ja kirjallisuus Mene lähteeseen hormonaalisen ehkäisyn kanssa ja ilman, sekä elämäntapojen ja geneettisten taipumusten perusteella.

Syvän laskimotukoksen todennäköisyys on yleensä pieni terveillä naisilla, joilla ei ole riskitekijöitä tai perinnöllistä alttiutta. Riski kasvaa kuitenkin iän myötä, erityisesti yli 35-vuotiailla naisilla, ja lisätekijöiden, kuten sydän- ja verisuonitautien, lihavuuden, luunmurtumien, munuaissairauksien sekä synnynnäisten että hankittujen trombofiilisten sairauksien, myötä. Nämä riskitekijät eivät ole harvinaisia.

Veritulppa ovat vakava sairaus, joka voi johtaa mahdollisesti hengenvaarallisiin komplikaatioihin, jos se muuttuu emboliaksi, joten on tärkeää olla tietoinen tukoksen merkeistä ja oireista.

Vaikka tukokset voivat ilmaantua ilman varoitusmerkkejä, on joitakin yleisiä oireita, jotka voivat olla merkki siitä, että verihyytymä on muodostumassa tai on jo muodostunut. Tällaisia ovat muun muassa:

• turvotus, kouristelu tai sykkivä tunne vaurioituneen alueen ympärillä
• kipu
• punoitus
• iho tuntuu kipeältä tai aralta ja voi tuntua koskettaessa lämpimältä
• hengenahdistus
• rintakipu
• veren yskiminen

TÄRKEÄÄ: Jos sinulla esiintyy jotakin näistä oireista, hakeudu välittömästi hoitoon. Veritulpan oireiden tunnistaminen on välttämätöntä vakavien komplikaatioiden, kuten tromboembolian tai keuhkoembolian, nopean hoidon ja ehkäisyn kannalta, sillä ne voivat olla hengenvaarallisia.

Veritulppa voidaan diagnosoida fyysisen tutkimuksen ja useiden testien avulla, kuten ultraäänellä tai magneettikuvauksella. Hoitoon kuuluvat tyypillisesti antikoagulanttilääkkeet, jotka hajottavat hyytymän ja ehkäisevät sen aiheuttamia lisävaurioita, kuten irtautumista ja kulkeutumista aivoihin tai keuhkoihin. Vaikeissa tapauksissa leikkaus voi olla tarpeen hyytymän poistamiseksi.

Jotkut veren hyytymisen riskitekijät eivät ole hallittavissasi, mutta on monia keinoja, joilla voi vähentää veritulpan muodostumisen todennäköisyyttä. Vaikka et olisi ennen saanut veritulppaa tai olisi sille altis, veritulppia voi silti esiintyä tietyissä olosuhteissa. Tässä on muutamia asioita, joita voit tehdä heti veritulpan riskin pienentämiseksi:

• Pysy aktiivisena liikunnan avulla – Aktiivisuus ja liikunta ovat ratkaisevan tärkeitä verenkierron edistämiseksi kehossa sekä veritulppien ja muiden terveydellisten ongelmien riskin vähentämisessä. Istuva elämäntapa on erittäin yleinen nykymaailmassa, joten hyödynnä kaikki tilaisuudet jalkojen venyttelyyn, kävelyyn tai pienten, mutta elintärkeiden jalkaliikkeiden tekoon myös istuessa. Pelkkä 10 minuutin kävely päivässä pienentää merkittävästi veritulppien riskiä.
• Valmistaudu pitkille matkoille – Pitkät matkat, jotka edellyttävät istumista pitkiä aikoja, voivat aiheuttaa veritulpan riskin, varsinkin jos käytössäsi ovat myös yhdistelmäehkäisypillerit. Asianmukaisten vaatteiden, kuten tukisukkien tai -leggingsien, käyttö sekä satunnainen jaloittelu voivat merkittävästi parantaa verenkiertoa pitkäkestoisten matkojen aikana.
• Juo runsaasti vettä - Varmista, että pysyt aina nesteytettynä, sillä tämä auttaa vähentämään veren hyytymisriskiä.
• Lopeta tupakointi – Tupakointi vaikuttaa haitallisesti yleisterveyteen, ja lisää merkittävästi veritulppien riskiä, ​​varsinkin e-pillereiden käyttäjillä. Tupakoinnin lopettaminen tai tupakoinnin merkittävä vähentäminen voi auttaa vähentämään riskiä ja parantamaan yleisterveyttä.
• Hallitse painoasi, jos olet ylipainoinen - Ylipaino lisää merkittävästi veritulppien riskiä, vaikka muita riskitekijöitä ei olisikaan. Painonhallinta on välttämätöntä veritulppien riskin vähentämiseksi yhdistelmäehkäisyvalmisteita käytettäessä sekä muiden yleisten terveysongelmien riskin pienentämiseksi

Jos riskisi saada veritulppa on kohonnut tai olet siitä huolissasi, ehkäisymenetelmän vaihto voi vähentää riskiä.

Valitse suun kautta otettava ehkäisyvalmiste, joissa ei ole estrogeenia, kuten minipilleri. Tutkimukset progestiinin ja verihyytymien yhteydestä jatkuvat, mutta viimeisimmät tutkimukset eivät ole osoittaneet, että oraaliset progestiinivalmisteet lisäisivät veritulppien riskiä. Ihon läpi imeytyvien valmisteiden, emättimensisäisten tai kohdunsisäisten hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden sekä ehkäisyruiskeen käyttö vaativat vielä lisätutkimuksia.

Vertailun vuoksi kahdella 10 000 naisesta (0,02 %), jotka eivät käytä yhdistelmäehkäisytabletteja, - rengasta tai -laastaria ja jotka eivät ole raskaana, on vaarassa saada veritulppa vuosittain.

Tämän riskin poistamiseksi kokonaan harkitse ei-hormonaalisen ehkäisyn, kuten este-ehkäisyn (kondomi) tai kuparikierukan, käyttöä, sillä ne tarjoavat hormonittoman suojan raskaudelta. Jos kuulut jo riskiryhmään, nämä voivat olla sinulle parempi ehkäisyvaihtoehto.

Näistä syistä on tärkeää kertoa lääkärille tai muulle terveydenhuollon palveluntarjoajalle rehellisesti omista sairauksistaan ja elämäntavoistaan, jotta he pystyvät suosittelemaan vaihtoehtoista ehkäisymenetelmää, jonka terveyteen vaikuttavien sivuvaikutusten riski on minimaalinen ja joka tarjoaa mahdollisimman tehokkaan suojan raskaudelta.